Yhdysvaltalaisten usko tieteeseen horjuu: hyvinkoulutetut konservatiivit epäilevät eniten

Alkiokantasoluttutkimuksen vastustajat ja kannattajat osoittivat mieltään Nebraska-Lincolnin yliopistolla 2009. Kuva Nati Harnik / AP Photo / Lehtikuva.

Evoluutiobiologi, kuuluisa brittiateisti Richard Dawkins pilkkasi presidenttiehdokas Mitt Romneya elokuussa Twitter-tilillään.

”Kyllä, amerikkalaiset kykenevät yhä pääsemään Marsiin, vaikka puolet kansasta aikoo äänestää miestä, joka uskoo saavansa planeetan kuoltuaan.”

Dawkins viittasi mormonien uskomukseen, jonka mukaan ihminen voi kuolemansa jälkeen muuttua jumalan kaltaiseksi ja saada jopa planeetan hallittavakseen. Romney on mormoni.

Eurooppalaisilla on ollut pitkään vaikeuksia ymmärtää, miten Yhdysvallat voi olla tieteen ja teknologian suurvalta. Suurelle osalle yhdysvaltalaisia evoluutio ei ole biologian kova perusta vaan ”vain teoria” ja ilmastonmuutos vain ympäristöalarmistien haihattelua. Silti amerikkalaisyliopistot pystyvät yhä haalimaan maailman parhaat tutkijat laboratorioihinsa.

Yhdysvaltalaiset ovat aivan viime aikoihin asti luottaneet vahvasti tiedeinstituutioihin ja johtaviin tutkijoihin, väittää tiedetoimittaja Chris Mooney Skeptical Inquirer -lehdessä.

Evoluution opetukset ja ilmastonmuutos vain ovat kysymyksiä, jotka ovat historiallisessa perspektiivissä jakaneet amerikkalaisten mielipiteitä poikkeuksellisen paljon.

Esimerkiksi Science and Engineering Indicators -raportin mukaan yhdysvaltalaiset ilmaisivat vuoden 2008 kyselytutkimuksessa enemmän ”suurta luottamusta” tiedemaailman johtajia kohtaan kuin minkään muun instituution johtajia kohtaan – puolustusvoimia lukuun ottamatta.

Pohjois-Carolinan yliopiston tutkija Gordon Gauchat analysoi tätä vuodesta 1974 kerättyä dataa tarkemmin. Kävi ilmi, että konservatiiveiksi itsensä luokittelevien luottamus tiedeinstituutioihin on pudonnut dramaattisesti. Tutkimus julkaistiin American Sociological Review -lehdessä tänä vuonna.

Kyse ei ole mistään raamattuvyöhykkeen huonosti koulutetuista junteista. Nimenomaan koulutetuimmat konservatiivit ovat alkaneet epäillä tiedettä kaikkein eniten. Sen sijaan vasemmistolaiset luottavat tieteeseen ja sen instituutioihin entiseen tapaan.

Chris Mooney selittää poliittista jakoa teorialla, jota hän kehitteli kirjassaan The Republican War on Science. Kun vasemmisto alkoi hallita akateemista maailmaa 1960-1970-luvuilla, konservatiivit löysivät omia, vaihtoehtoisia asiantuntemuksen lähteitä sellaisista ajatushautomoista kuin Heritage Foundation ja Cato Institute.

He loivat myös oman mediamaailmansa. Esimerkiksi Fox Newsin televisiohaastatteluissa tutkijat joutuvat usein altavastaajiksi muun muassa ilmastonmuutoksesta tai kantasolututkimuksesta puhuttaessa.

Konservatiivit toisin sanoen kokivat, että tiede ja yliopistomaailma olivat jääneet vasemmiston haltuun ja että se hyökkäsi konservatiivien arvoja vastaan. Republikaanit taistelivat vastaan omien ajatushautomoidensa avulla, ja tämä johti siihen, että luottamus tieteentekijöihin ja heidän instituutioihinsa romahti.

Varmoja ja väärässä

Mooney on uudessa The Republican Brain -kirjassaan etsinyt poliittiselle käyttäytymiselle myös psykologisia syitä. Yhdysvallat on nyt paitsi poliittisesti, myös psykologisesti jakautuneempi kansa kuin 1970-luvulla. Konservatiivit ovat ahdasmielisempiä ja ajattelevat mustavalkoisemmin kuin vuonna 1974, Mooney väittää.

Kyse on autoritaarisesta persoonallisuustyypistä. Siihen kuuluvat dogmaattiset, usein fundamentalistisen kristilliset uskomukset sekä tapa hahmottaa maailma mustavalkoisin termein. Republikaanit ovat viime vuosikymmeninä onnistuneet houkuttelemaan näin ajattelevia ihmisiä paremmin kuin demokraatit.

Mooneyn mukaan autoritaariseen persoonallisuustyyppiin kuuluu inho epävarmuutta kohtaan. Kyseenalaistaminen ja epävarmuus taas ovat sisäänrakennettuna tieteelliseen ajatteluun.

Kyse ei siis ole siitä, että republikaanit olisivat huonommin koulutettuja kuin demokraatit tai että he eivät tietäisi tarpeeksi. He eivät haluakaan tietää.

Mooney viittaa Yalen yliopiston tutkimukseen ilmastonmuutosviestinnästä. Sen mukaan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltäjät teekutsuliikkeessä sanovat olevansa varmoja paitsi itse asiasta, myös siitä, että he eivät tarvitse lisää tietoa.

”He eivät ole vain väärässä, vaan paljon pahempaa”, Mooney kirjoittaa. ”He ovat väärässä ja itsevarmoja.”

Kaksi kolmesta kiistää ilmastonmuutoksen

Henkilöauton kokoisen tutkimuslaboratorion kuljettaminen Marsiin on rakettitiedettä. Yhdysvallat pystyy tällaisiin suorituksiin, koska sillä ovat yhä maailman parhaat yliopistot.

Epäluottamus tiedettä kohtaan näkyy tietyissä poliittisissa kysymyksissä. Uskonnollinen oikeisto ei hyväksy esimerkiksi alkiokantasolujen tutkimusta. Liittovaltion rahoitus kantasolututkimukselle olikin jäissä 2000-luvun alussa George W. Bushin kaudella, mutta se jatkui osavaltioiden rahoituksella.

Eniten Yhdysvaltain oikeiston tiedeviha vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ilman Yhdysvaltoja kansainvälinen ilmastopolitiikka polkee paikallaan. Pew-tutkimuslaitoksen kyselyn mukaan vuonna 2011 vain 38 prosenttia yhdysvaltalaisista katsoi, että ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on vankkaa näyttöä.