Voiko maailma vapautua aidsista? Afrikka toipuu

Ulkomaat 21.10.2011 08:00

Lääkkeiden ansiosta yhä harvempi sairastuu aidsiin.

Grafiikka ei toimi kunnolla pienimmissä mobiililaittessa.

Hi-viruksen kantajia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Klikkaa karttaa useita kertoja, näet muutoksen 1990-2009. Grafiikka Hannu Kyyriäinen.

Vielä 2000-luvun alkuvuosina afrikkalaisista aids-potilaista vain kaksi sadasta sai nykyaikaista hiv-lääkitystä. Vuonna 2009 lääkkeen saajien osuus Afrikassa oli noussut 37 prosenttiin, ja nyt luku on luultavasti jo yli 40 prosenttia. Vaikka moni ei vieläkään saa lääkettä, muutos on ollut merkittävä. Aids-kuolemat ovat pudonneet neljässä vuodessa 2,4 miljoonasta 1,3 miljoonaan.

Erot eri maiden välillä ovat kuitenkin suuret. Todellinen menestyjä on Botswana, jossa lääkkeitä saa 90 prosenttia tarvitsevista. Aids-kuolemat ovat pudonneet lähes 20 000:sta noin 5 000:een vuodessa. Uusien tartuntojen määrä on sekin vähentynyt radikaalisti. Myös Namibia on lähes puolittanut aids-kuolemat.

Sen sijaan Sambiassa, Mosambikissa, Keniassa, Malawissa ja Ugandassa muutos on ollut hitaampi, mutta myös näissä aids-kuolemat ovat vähentyneet.

Dramaattisin käänne parempaan on kuitenkin nähty Etelä-Afrikassa.

Vielä vuonna 2005, kun naapurimaassa Botswanassa jo jaettiin ilmaisia lääkkeitä, Etelä-Afrikan presidentti Thabo Mbeki varta vasten kielsi lääkkeiden antamisen potilaille valtion sairaaloissa. Maata yhdeksän vuotta johtanut Mbeki kieltäytyi uskomasta tiedemiehiä ja oli vakuuttunut, että hi-virus ei aiheuta aidsia. Lääkkeeksi riittivät siis särkylääke ja yrtit.

Maan lääkärit ja kansalaisjärjestöt, Treatment Action Campaign (TAC) etunenässä, kamppailivat vuodesta toiseen oikeusteitse niin omaa hallitustaan kuin suuria kansainvälisiä lääkefirmoja vastaan saadakseen potilaille lääkkeet. Mbeki lopulta hävisi, mutta viivyttelyn hinta oli kova. Etelä-Afrikasta tuli muutamassa vuodessa maailman pahin aids-saareke. Maassa on nyt kuusi miljoonaa hiv-positiivista ihmistä.

Aids-potilas saattokodissa Rustenbergissä Etelä-Afrikassa joulukuussa 2008. Kuva Denis Farrell / AP / Lehtikuva.

Nicoli Nattrass, Aids ja yhteiskunta -tutkimusyksikön johtaja ja Kapkaupungin yliopiston taloustieteiden professori on laskenut, että Mbekin käsitykset maksoivat arviolta 330 000 ihmisen hengen ja aiheuttivat 3 500 vauvan hiv-tartunnan.

Eikä Mbekin aatteita ole kitketty Etelä-Afrikasta vieläkään. Moni musta nuori mies hellii yhä Mbekin ajatuksia erityisesti hetkellä, jolloin pitää päättää, että kondomin kanssa vai ilman.

Suuri muutos alkoi, kun Jacob Zuma nousi presidentiksi 2009. Uusi hallitus käynnisti massiivisen valistus- ja hiv-testaamiskampanjan. Tavoitteeksi asetettiin, että jokaisen eteläafrikkalaisen on tiedettävä oma hiv-statuksensa ja että vuoteen 2015 mennessä jo 15 miljoonaa eteläafrikkalaista on testattu.

Vaikka tilanne on edelleen lohduton – miltei joka viides 15-49-vuotias on hiv-positiivinen – se ei ole enää epätoivoinen.

Julkinen lääkejakelu aloitettiin nopeasti vallan vaihduttua, ja lääkitystä saavien joukkoa on laajennettu vuosi vuodelta. Nyt jo lähes miljoona eteläafrikkalaista saa lääkettä.

Tänä kesänä hallitus päätti, että hiv-lääkettä ryhdytään antaman entistäkin varhaisemmin, käytännössä taudin samassa vaiheessa kuin länsimaissa nyt annetaan. Tähän ja perusterveydenhuollon kehittämiseen Etelä-Afrikka sai muutama viikko sitten EU:lta 126 miljoonaa euroa.

Aids tilastot

Aiheesta lisää Suomen Kuvalehdessä 42/2011 (ilm. 21.10.).