Voidaanko armottomia armahtaa?

Karri Kokko
Ulkomaat 1.3.2007 15:10

Saksalaiset väittelevät edelleen kiivaasti terroristien vapauttamisesta – etenkin sen jälkeen kun yksi vapauteen pyrkivistä antoi ymmärtää jatkavansa taistelua kapitalismin murskaamiseksi.

Teksti Helena Schermutzki, München

Pääasiassa ns. porvarisperheistä rekrytoitu Punainen armeijakunta eli RAF murhasi vuosina 19711993 yhteensä 34 henkeä. Sen maalina oli imperialistisen ja kapitalistisen yhteiskunnan johtavilla paikoilla olevat, mutta siinä sivussa  joutui kuolemaan myös autonkuljettajia, henkivartioita, poliiseja.

Kaikkia RAF:n uhreja muistetaan 7. huhtikuuta 2007, jolloin tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun terroristit murhasivat liittotasavallan yleisen syyttäjän Siegfried Bubackin. Yksi murhaan osallistuneista oli 26. maaliskuuta ehdolliseen vapautuva Brigitte Mohnhaupt.

Vapaudessa haluaisi olla myös Mohnhauptin rikostoveri Christian Klar. Hän on esittänyt armahdusanomuksen sille ”sikavaltiolle”, jota vastaan hän aikoinaan taisteli. Vain liittopresidentti Horst Köhlerillä on armahdusoikeus. Köhlerin edeltäjä, Johannes Rau, ei edes vastannut Klarin anomukseen. Klar tuomittiin 1985 viiteen elinkautiseen osallisuudesta yhdeksään murhaan ja  yhteentoista murhayritykseen. Ilman armahdusta hän tuomioistuimen päätöksen mukaisesti tulisi pVääsemään ehdolliseen vapauteen aikaisintaan vuoden 2009 alussa.

Christian Klarin armahdusanomus on saanut mielet vellomaan Saksassa. Kysytään, voidaanko antaa ”armoa armottomille”, kuten aikakauslehti Der Spiegel asian ilmaisi. Kansan vastaus on selvä ei. Syntynyt kiihkeä keskustelu repii auki uhrien omaisten vanhoja haavoja. Waltrude Schleyer, kuusiviikkoisen panttivankeuden päätteeksi brutaalisti murhatun  työnantajaliiton presidentti Hans Martin Schleyerin leski, on todennut: ”Nämä ihmiset eivät ansaitse armoa.” 

Lokakuussa 1977 nämä ihmiset ilmoittivat Schleyerin murhasta antamalla julkisuuteen seuraavan lausunnon: ”Olemme päättäneet hänen surkean ja rappiollisen olemassaolonsa.”

Sen sijaan  Siegfried Bubackin poika, professori Michael Buback on sitä mieltä, että uhrien omaisten käsissä ei saa olla ratkaisu murhaajien vankeudesta tai vapaudesta. Mutta myös Buback odottaa, että Mohnhaupt ja Klar auttavat RAF:n selvittämättömien murhien ratkomisessa. Omaisten on saatava tietää, mitä oikeastaan tapahtui esimerkiksi silloin kun hänen isänsä ja kaksi tämän seurassa ollutta saivat surmansa ja kenen käden kautta.

Kuin pieni pommi oli vasta helmikuun viimeisinä päivinä julkisuuteen tullut Christian Klarin tervehdys vankilasta Rosa Luxemburgin nimeä kantavalle kokoukselle Berliiniin 13. tammikuuta. Klar  ilmaisee toivomuksenaan, että nyt olisi tullut aika ”saattaa päätökseen kapitalismin tappio ja  avata ovi toiselle tulevaisuudelle.” Edelleen Klar panee Euroopassa häpeäpaaluun ”imperialistisen liittoutuman, joka ottaa itselleen oikeuden taivaasta käsin kurittaa jokaista maata, joka asettuu vastustamaan sen käsitystä voiton jakamisesta”.

Sekavalla tervehdyksellään  Klar lienee kutistanut armahtamismahdollisuutensa minimiin. Baijerin pääministeri Edmund Stoiber totesi Klarin tervehdyksen olevan uhrien perheitten ”jäätävää pilkkaa”. Stoiberin mukaan on ”hävyttömyyden huippu”, että Klar odottaa armahdusta valtiolta, jota vastaan hän yhä vielä haluaa taistella. Samaan sävyyn puhuvat myös monet muut poliitikot.

Ihmiset eivät ymmärrä, miksi Mohnhaupt ja Klar eivät osoita mitään katumisen merkkejä eivätkä ole esittäneet anteeksipyyntöä uhrien omaisille.

Saksan valtio on aina kohdellut RAF:n terroristeja lain ja oikeuden mukaan kuten tavallisia rikollisia,  vaikka Mohnhaupt ja Klar vaikenevat visusti rikoskumppaneistaan, joista yhä vielä neljä on teillä tietymättömillä. RAF:n suorittamista murhista on kuusi selvittämättä.

Tähän asti Punaisen armeijakunnan terroristeista on päässyt vapauteen yhdeksäntoista. Miltei kaikki kertovat valtavista vaikeuksista löytää jälleen paikka heitä tavallisesti vieroksuvassa yhteiskunnassa. Menneisyyden lasti on rankka. Kuitenkaan ei kukaan heistä ei ole palannut rikoksen tielle.

RAF:n terroristi vapaaksi Saksassa (SK netti 12. 2. 2007)

Keskustelu