Viron lehdistö horjuu putoavien mainostulojen ikeessä

SK:n toimitus
Ulkomaat 8.4.2009 10:40

Talouskriisi on ajanut Viron tiedotusvälineet ahtaalle. Noin joka viides toimittaja on menettänyt työnsä ja sanomalehtien saamat mainostulot ovat pudonneet alkuvuonna peräti 40 prosenttia. Myös levikkiluvut ovat kääntyneet laskuun.

”Kriisi on syvä ja en osannut kuvitellakaan, että markkinat voisivat vajota näin alas”, sanoo Viron sanomalehtien liiton (EALL) johtaja Toomas Leito.

”Pahiten tilanne on koskettanut aikakauslehtiä, mutta ei voi sulkea pois myöskään sitä, että sanomalehtiä menee nurin.”

Ensimmäinen suuri kaatuminen nähtiin pari viikkoa sitten, kun mediayhtiö Kalev Meedia (nyk. Via Concept) hakeutui konkurssiin.

Samalla sulkeutui kymmenen aikakauslehteä, joissa työskenteli liki sata toimittajaa. Konkurssi ei tullut alalle yllätyksenä, sillä Kalev Meediaa pidettiin lähinnä elintarvike- ja makeistehtailijana tunnetun suurliikemiehen Oliver Kruudan huonosti suunniteltuna yrityksenä luoda mediaimperiumi.

”Kalev Meedia ei ollut uskottava mediayhtiö, sillä siltä puuttui alan tietotaito ja siitä syntyvä jatkuva liikesuunnitelma”, sanoo Eesti Päevalehden päätoimittaja Lea Larin.

Jotkut Kalevin lehdistä saattavat silti palata markkinoille, sillä esimerkiksi Sporditäht-urheilulehden toimitus käy neuvotteluja lehden ostamiseksi.

Aikakauslehdillä on vaikeinta

Virossa on liki saman verran viestimiä kuin neljä kertaa suuremmassa Suomessa. Suuria lehtiä on kuusi. Kolme valtakunnallista ilmestyy joka päivä sunnuntaita lukuun ottamatta.

Muutama vuosi sitten nähtiin myös sellainen ihme, että kaksi kilpailevaa iltapäivälehteä yhdistyi. Nyt Õhtuleht on toiseksi luetuin päivälehti Virossa Postimees-lehden jälkeen.

Sanomalehtien liiton mukaan sanomalehdet ovat onnistuneet vakauttamaan asemansa.

”Kilpailu on ollut kovaa lähinnä aikakauslehtimarkkinoilla”, Leito kuvaa.

Päätoimittaja Larinin mukaan Virossa on viime vuosina lisääntynyt varsinkin viihteeseen ja viihdyttämiseen keskittynyt journalismi.

Suuntauksen takia olisi tärkeää keskustella avoimesti lukijaa sivistävien laadukkaiden tiedotusvälineiden olemassaolosta, Larin sanoo.

Markkinajohtaja Postimees ja Eesti Päevaleht ovat nekin joutuneet irtisanomaan toimittajia ja tarkistamaan palkkoja.

”Lehden johto on tehnyt tulojen suurentamiseen ja kulujen vähentämiseen tähtäävän ohjelman, joka ulottuu vuoteen 2011 saakka”, Larin kertoo.

”Analyytikkojen mukaan Eesti Päevaleht ja viikkolehti Maaleht ovat taloudellisesti parhaassa tilassa, sillä ne kykenevät vielä investoimaan.

”Tämä vuosi lyö leimansa”

Kovaa kisaa käydään jatkuvasti myös internetissä. 1,3 miljoonasta virolaisesta miljoona käyttää nettiä.

Jokaisella päivälehdellä on omat nettisivustonsa. Seuratuin uutissivusto on kuitenkin nettiportaali Delfi, joka aloitti lainaamalla muiden uutisia. Nyt se on tukevoittanut myös omaa uutishankintaansa. Toissaviikolla sen käyttäjämäärä nousi ennätykselliseen 645 000 viikossa.

”Nopeus ja tavoitettavuus ovat netin etuja, ja niitä pitää tietenkin käyttää hyväksi”, sanoo Delfin tuore päätoimittaja Urmo Soonvald.

”En usko, että paperilehdet katoavat minnekään, mutta tämä vuosi lyö leimansa kaikkiin tiedotusvälineisiin. Paperilehtienkin pitää muuttua, ne eivät voi kerrata sitä, mitä netissä julkaistiin edellisenä päivänä.”

Teksti Marjo Näkki / STT

Keskustelu

peaks mainima et enamvähem täppi isegi..
kurb aga tõsi..tõsi aga kurb..

Ehkä Viro on tässä(kin) asiassa edelläkävijä ja siirtyy nyt entistä laajemmin verkkomediaan. Ainahan toistellaan, ettei paperilehdistö minnekään katoa, mutta onko sanoille oikeasti katetta?

”En usko, että paperilehdet katoavat minnekään, mutta tämä vuosi lyö leimansa kaikkiin tiedotusvälineisiin. Paperilehtienkin pitää muuttua, ne eivät voi kerrata sitä, mitä netissä julkaistiin edellisenä päivänä.”
Tähän kannattaisi Suomen päivälehtien kiinnittää huomiota. Sen, minkä luen verkkosivulta tänään, luen paperilehdestä huomenna. Miksi siis tilata paperiversiota lainkaan, jos se vain toistaa samat uutiset?

Kun ihmiset käyvät lukemassa verkossa uutisia, kyseessä on usein uutissurffailu, eikä uutisiin keskitytä kovinkaan pitkää aikaa. Itsekään en pitkiä juttuja mielelläni näytöltä lue, silmät väsyy ja keskittyminen herpaantuu kaikkien vilkkuvien bannereiden ja mainosten takia.

Mielestäni printtilehtiä tarvitaan tarjoamaan syvällisempää ja taustoittavaa materiaalia. Lehden lukeminen on minulle keino rentoutua, sama fiilis ei synny näytön tuijottamisesta.