Viisikymmentä toimittajaa tapettiin työssään vuoden aikana – Entistä useampi kuolee sota-alueiden ulkopuolella

Lähes 400 toimittajaa istui työnsä vuoksi vankilassa. Toimittajat ilman rajoja -järjestöä huolestuttaa erityisesti vangittujen naistoimittajien kasvava määrä.

henkirikokset
Teksti
Mika Horelli
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vuoden 2020 aikana maailmassa tapettiin työnsä vuoksi viisikymmentä toimittajaa, kertoo kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaisema raportti.

Toimittajien tappaminen on vähentynyt huippuvuodesta 2012, jolloin henkensä menetti 147 journalistia. Selkeä trendi kuitenkin on, että sodassa kuolleiden journalistien määrä laskee samaan aikaan kuin rauhantilassa olevilla alueilla kuolleiden toimittajien määrä kasvaa.

Raportin mukaan 84 prosenttia henkensä menettäneistä journalisteista valittiin kohteeksi ja tapettiin tarkoituksella. Edellisvuonna tarkoituksella tapettujen osuus oli 63 prosenttia.

Käytännössä tämä kertoo siitä, että journalistin ammatista on tulossa yhä vaarallisempi. Osa tapetuista oli lisäksi surmattu erityisen raa’alla tavalla, kuten mestaamalla tai polttamalla elävältä.

Valtioista toimittajien murhatilastoja johtaa Meksiko ja sitä seuraavat Irak, Afganistan, Intia ja Pakistan.

Henkensä menetti varmimmin raportoimalla paikallisesta korruptiosta tai julkisten varojen väärinkäytöstä, kertomalla järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta tai raportoimalla mielenosoituksista.

 

Raportin mukaan journalisteja uhkaavat muutkin vaarat kuin tapetuksi tuleminen. Joulukuun puolivälin tilanteen mukaan yhteensä 387 journalistia eri puolilla maailmaa oli vangittuna heidän työhönsä liittyvien syiden johdosta. Turkki on maailman suurin ammattijournalistien vangitsija. Muita suuria vangitsijoita olivat Kiina, Egypti, Saudi-Arabia, Vietnam ja Syyria.

Osa poliittisista syistä tuomituista toimittajista onnistuu kuitenkin lähtemään maasta ennen tuomion täytäntöönpanoa, eivätkä päädy vankilaan ja näy tilastoissa.

Esimerkiksi Turkissa Cumhuriyet-päivälehden entinen päätoimittaja Can Dündar tuomittiin 23. joulukuuta 2020 poissaolevana 27,5 vuodeksi vankilaan syytettynä vakoilusta ja terrorismin tukemisesta.

Dündar asuu nykyään maanpaossa Saksassa.

Erityisen huolestuttavana tuoreessa raportissa pidetään sitä, että vangittujen naisjournalistien määrä kasvoi 2020 yhteensä 42:een edellisen vuoden 31:sta. Naistoimittajien joutuminen aikaisempaa helpommin vallanpitäjien silmätikuksi on näkynyt muun muassa Valko-Venäjällä, Iranissa ja Kiinassa.

Kansainvälinen mainekaan ei aina suojele toimittajia. Yksi pidätetyistä naistoimittajista on vietnamilainen Pham Doan Trang, jolle Toimittajat ilman rajoja myönsi vuonna 2019 lehdistönvapauspalkinnon vaikuttavuudesta.

Kun Valko-Venäjällä lehdistönvapautta vastaan on hyökätty ennätyksellisen paljon epärehellisten presidentinvaalien jälkeen, Kiinassa ja Iranissa puolestaan totuudenmukainen raportointi koronaviruksesta on ollut erityisen vaarallista toimittajille.

Pandemiasta raportoineiden toimittajien mielivaltaiset pidätykset ja heidän uhkailunsa nelinkertaistuivat viime vuoden maaliskuun ja toukokuun välisenä aikana.

 

Diktatuurien ohella toimittajia uhkaavat myös muut vaarat. Vuoden 2020 lopulla yhteensä 53 journalistia pidettiin erilaisten poliittisten ja aseellisten ryhmittymien panttivankeina eri puolilla maailmaa. Heitä on muun muassa Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä.

Toimittajat ilman rajoja on julkaissut vuosittaisen raportin journalisteihin eri puolilla maailmaa kohdistuneesta väkivallasta vuodesta 1995 lähtien.

Järjestö on pyrkinyt aina varmistamaan useista eri lähteistä, että toimittajien pidätykset, sieppaukset, murhat ja muu kaltoinkohtelu perustunut nimenomaan heidän työhönsä toimittajina.