Viipurin Monrepos-puiston kunnostustöiden ensi tulokset järkyttävät: ”Eivät sovi minkään puiston tyyliin”

Suomalaisten rakastama ja tuntema Monrepos on katoamassa uudistustöiden myötä, sanoo maisema-arkkitehti. Tilalle tulee kokonaan uusi puisto.

Monrepos
Teksti
Anne Kuorsalo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

”Järkyttävää!”

Kuvat Viipurin kuuluisan Monrepos-puiston kunnostustöiden ensimmäisistä tuloksista saavat maisema-arkkitehtuurin asiantuntijan parahtamaan.

Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin historian ja teorian dosentti Eeva Ruoff  kauhistelee erityisesti puistoon johtavan lehtipuukujan uutta mallia, jossa kuja muutetaan katua muistuttavaksi. Vanhat puut on kaadettu ja niiden tilalle istutettu uusia.

”Ensin keskellä on nupukiveä ja sitten molemmin puolin katukiviä, joiden viereen on laitettu jalkakäytävän reunakivet. Tällaiset reunakivet eivät sovi minkään puiston tyyliin puhumattakaan maisemapuistosta, jollainen Monrepos on.”

Työt vuosikymmeniksi huonolle hoidolle jääneessä puistossa alkoivat vuoden 2017 lopulla, kun puistossa kaadettiin pari tuhatta puuta. Maailmanpankki rahoittaa kunnostusta 30 miljoonalla eurolla.

Puiden kaato herätti paljon arvostelua, mutta ainakin Viipurissa keskustelu hiljeni maaliskuussa 2018 pidetyn tilaisuuden jälkeen. Silloin Aalto-kirjastossa selviteltiin kunnostushanketta, jota maisema-arkkitehtuurin ja kulttuurihistorian asiantuntijat ovat arvostelleet ankarasti niin Venäjällä kuin Suomessakin.

Monrepos-puistoon johtava lehtipuukuja kunnostustöiden jälkeen.
Monrepos-puistoon johtava lehtipuukuja kunnostustöiden jälkeen. © Anne Kuorsalo

 

Monrepos’n tilanne on venäläisittäinkin poikkeuksellisen kummallinen.

Huhtikuun 2018 alussa Venäjän kulttuuriministeriössä pidetyssä asiantuntijatyöryhmän kokouksessa ministeriö antoi tukensa projektin arvostelijoille. Samalla vaadittiin töiden keskeyttämistä.

Kannanotolla ei ole ollut vaikutusta, vaikka puisto on ministeriön alainen.

Venäläiset asiantuntijat ovat vedonneet puiston puolesta kirjeellä myös presidentti Sauli Niinistöön.

Ruoffin mielestä vanha, suomalaisten rakastama ja tuntema Monrepos on katoamassa uudistustöiden myötä. Tilalle tulee kokonaan uusi puisto.

”Nyt tehdään puiston hengen vastaisia ja toissijaisia toimia. Katurakennus ei kuulu mihinkään puistoon. Lisäksi käytävien korottaminen, nurmikko tai maan tasoittaminen eivät liioin ole Monrepos´n  hengen mukaisia.”

Hän epäilee, että töitä tehdään, jotta Maailmanpankin rahat saadaan käytettyä. Ne on saatu, koska puisto on luokiteltu Venäjällä korkean tason historiallisten monumenttien joukkoon.

 

Samaan tapaan tilannetta arvioi Netta Böök, joka on Karjalan arkkitehtuuria tutkiva arkkitehti.

”Tosiasia on, että puistoa korjataan liian raskaalla kädellä ja osin asiantuntemattomasti istuttamalla mm. lajeja, jotka kuolevat paikallisissa olosuhteissa. Samalla hylätään ajallisten kerrostumien arvot. Nyt ollaan muuttamassa puistoa 1800-luvun alun suunnitelman mukaiseksi, vaikka sellaisena puistoa ei ole koskaan toteutettu.”

Böök vieraili puistossa kesäkuun alkupuolella. Silloin siellä kävivät myös Suomen ja Pietarin ICOMOS:n edustajat.

ICOMOS, International Council on Monuments and Sites, on kansainvälinen asiantuntijajärjestö, jonka toimintaan kuuluu kulttuuriperintöön kuuluvien kohteiden konservointi ja suojelu.

Böökin mielestä tulisi keskustella siitä, mitä oikein halutaan ja miksi: ”halutaanko uusi puisto vai historiallinen puisto kerrostumineen?”

Viipurilaiset kävivät 1920-30 –luvulla Monrepossa kuten pariisilaiset Pariisin puistoissa, sinne mentiin kuin juhlaan konsanaan. Kuvassa vaatturimestari Vihtori Eloranta, vaimonsa Amanda ja tyttärensä Eila myöhemmin Kantee. Vasemmanpuoleisin henkilö henkilö on tuntemattomaksi jäänyt sukulainen.
Viipurilaiset kävivät 1920-30 –luvulla Monrepossa kuten pariisilaiset Pariisin puistoissa, sinne mentiin kuin juhlaan konsanaan. Kuvassa vaatturimestari Vihtori Eloranta, vaimonsa Amanda ja tyttärensä Eila myöhemmin Kantee. Vasemmanpuoleisin henkilö henkilö on tuntemattomaksi jäänyt sukulainen. © Leena Korppoon arkisto

 

Toisaalta Viipurissa ollaan myös tyytyväisiä puiston kunnostukseen.

Puiston apulaisjohtajana vuosina 2012-14 toiminut Jevgeni Filippov kiittelee töiden etenemistä.

Samassa hengessä hän arvioi muitakin kaupungissa käynnistettyjä kunnostustöitä, sillä Viipurissa on huputettu julkisivuremontteihin ennennäkemätön määrä taloja.

”Kyse ei ole keskiaikaisen Viipurin kunnostuksesta vaan keskustan korjauksista. Elokuussa täällä on jo paljon kauniimpaa.”

Myös Monrepos´n käyttökiellossa olleet päärakennus ja kirjasto on huputettu töitä varten. Niiden luvataan avautuvan kävijöille kesällä 2019.

Netta Böök kuitenkin epäilee, että hirsirunkoiset kartanorakennukset ovat vaarassa tulla puretuiksi ja korvatuiksi uusilla. Näin häviäisi kaksi historiallisesti arvokasta ja todistusvoimaista muistomerkkiä.

“Meille kerrottiin, että tarkoituksena on tehdä piakkoin mikrobitutkimus, jonka pohjalta päätetään korjataanko vai rakennetaanko uutta. Rakennusten huputtaminen muovin alle kostealla kesäsäällä luo erinomaiset olosuhteet mikrobien kuten lahon ja homeen kasvulle.”

”Huputetuista rakennuksista mikrobeja löytyy epäilemättä yllin kyllin purkamisen perustelemiseksi.”