Verokapina muhii rahahuolien uuvuttamassa Kaliforniassa

SK:n toimitus
Ulkomaat 15.4.2009 11:03

Korkeisiin maksuihin, sakkaavaan talouteen ja tyhjätaskuiseen hallintoon kyllästyneet kalifornialaiset suunnittelevat verokapinaa. Aktivistit haluaisivat panna katon veroille ja asettaa ankarat rajoitukset osavaltion rahankäytölle. Hankkeella ei juuri ole poliittista kannatusta, mutta Kalifornia on osannut ennenkin yllättää.

Vuonna 1978 kalifornialaiset hyväksyivät kansanäänestyksessä selvällä enemmistöllä ns. Ehdotus 13:n, joka leikkasi veroja 57 prosenttia ja muutti lakia niin, että kaikkiin uusiin veronkorotuksiin tarvitaan kahden kolmasosan tuki osavaltion parlamentissa. Myllerrys levisi Kaliforniasta ympäri maata.

”Sisällä kuohunut viha on nyt nousemassa pintaan”, sanoo Jon Coupal, joka johtaa verokapinaa ajavaa kansalaisliikettä.

Kansanliike on saanut nimensä amerikkalaiselta poliitikolta Howard Jarvisilta, joka oli Ehdotus 13:n nimellä tunnetun lakiehdotuksen laatija.

Viime viikkoina ympäri osavaltiota on pidetty useita mielenosoituksia veronkorotuksia vastaan. Osallistujia on ollut enimmillään useita tuhansia, mikä on yllättänyt järjestäjätkin.

”Vihan määrä oli ällistyttävä. Melkein pelotti olla siellä”, sanoi yhtä mielenosoitusta seurannut radiojuontaja John Kobylt.

Talous täysin kuralla

Kalifornian osavaltioparlamentti joutui hiljattain nostamaan veroja ja leikkaamaan menoja 42 miljardin dollarin alijäämän paikkaamiseksi, vaikka osavaltion verotus oli jo valmiiksi Yhdysvaltain kirein. Korkein tuloveroprosentti on 10,42, kun useimmissa osavaltioissa se on alle seitsemän ja paikoin veroa ei kerätä ollenkaan.

Poliitikkojen mukaan vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole. Osavaltion tulot laskevat, talouskriisi koettelee ja työttömyysaste on jo yli kymmenen prosentin.

”En tosiaan halua veroihini korotusta, mutta ymmärrän että olemme keskellä talouden romahdusta. Velvollisuutemme on saada budjetti tasapainoon”, selittää parlamentin puhemies Karen Bass.

1A mittaa menestyksen

Politiikan asiantuntijatkaan eivät ole varmoja siitä, yltyykö tyytymättömyys 70-luvun malliin täysiveriseksi kapinaksi. Olosuhteet ovat otolliset ja nykytekniikan avulla väkijoukkojen kokoaminen on aiempaa helpompaa, mutta toisaalta vastustus on ankaraa.

Esimerkiksi vahvat julkisen sektorin ammattiliitot eivät yhdy aktivistien vaatimuksiin, ja niillä on sekä rutkasti rahaa että vaikutusvaltaa. Jon Coupalia tämä ei hätkäytä.

”Kaikki kauppakamarit, kaikki lehdet, kaikki ay-liikkeet, kaikki veronmaksajajärjestöt, aivan kaikki vastustivat Ehdotus 13:a – paitsi äänestäjät”, hän muistuttaa.

”Poliittisen eliitin ja tavallisten kansalaisten välille on revennyt valtava kuilu, joka on nyt syvempi kuin koskaan ennen.”

Verokapinallisten menestys joutuu ensi kertaa puntariin toukokuun puolivälissä, jolloin kalifornialaiset äänestävät 1A:ksi ristitystä ehdotuksesta. Se nostaisi veroja entisestään.

Jarvisin perinnöstä kiistellään yhä

Verokapinan henkinen isä Howard Jarvis (1903-1986) muutti Kaliforniaan kotikonnuiltaan Utahista, jossa hän oli toiminut sanomalehtibisneksessä. Kaliforniassa hän vaihtoi alaa kodinkonetehtailijaksi, kunnes jäi 1960-luvun alussa eläkkeelle. Sen jälkeen Jarvis alkoi jääräpäisesti lobata leikkauksia veroihin ja julkisiin menoihin.

Yli kymmenen vuoden ajan hän toisti mantraansa ja pyrki tuloksetta Los Angelesin pormestariksi ja republikaanien senaattoriksi. Hän kutsuikin itseään sarkastisesti ”itsepäiseksi paskiaiseksi, jota valtio on potkinut päähän tuhat kertaa”.

Verojen kiivetessä aina vain ylemmäs Jarvisin yhden asian liike alkoi kerätä kannatusta, niin kansalaisilta kuin vuokranantajien ja yrittäjien etujärjestöiltäkin. Hänen laatimansa Ehdotus 13 veroleikkauksista pääsi kansanäänestykseen, jossa se hyväksyttiin liki kahden kolmasosan enemmistöllä 6. kesäkuuta 1978.

Voitonriemuinen 75-vuotias Jarvis pääsi Time-lehden kanteen.

”Saimme aikaan uuden vallankumouksen! Me sanoimme vallanpitäjille: painukaa helvettiin!” Jarvis riemuitsi.

Ehdotus 13 on yhä kuuma puheenaihe Kaliforniassa. Kannattajien mukaan se nosti osavaltion ylös taantumasta, poisti deflaation ja tasapainotti asuntomarkkinoita. Vastustajat katsovat sen raunioittaneen koulu- ja kirjastojärjestelmän sekä tehneen osavaltiosta täysin riippuvaisen myynti- ja tuloveroista, mikä on vauhdittanut talouden alamäkeä nykyisen kriisin aikana.

Teksti ja lähteet STT. Reuters, Time ja LA Citybeat