Venäjän tankit vyöryivät Georgiaan

Jyrki Jantunen
Ulkomaat 8.8.2008 15:01

Taistelut Etelä-Ossetiassa levisivät käytännössä täysiksi sotatoimiksi perjantain aikana. Georgian joukot valtasivat Etelä-Ossetian pääkaupungin.Venäjä ja Georgia

Georgialainen tankki palaa Tskhinvalissa, väitti kuvan välittänyt venäläinen tv-yhtiö 8. elokuuta 2008.

Georgian presidentin Mihail Saakashvilin mukaan 150 venäläistankkia ja panssaroitua miehistönkuljetusvaunua ylitti iltapäivällä Georgian rajan.

”Tämä on selvä tunkeutuminen vieraan valtion alueelle. Meillä on venäläisiä tankkeja ja hävittäjiä alueellamme kirkkaassa päivänvalossa”, Saakashvili sanoi tiedotustilaisuudessaan.

”Minun on myös kerrottava, että georgialaisjoukot ovat pudottaneet kaksi venäläishävittäjää Georgian puolella”, Saakashvili lisäsi.

Georgia ”vapautti”
Tshinvalin

Taistelut raivosivat eri puolilla Etelä-Ossetian pääkaupunkia Tshinvalia. Georgiassa julistettiin aamulla yleinen liikekannallepano.

Georgian joukot aloittivat piirityksensä yön aikana, ja iltapäivään mennessä Georgia julisti joukkojensa ”vapauttaneen” suurimman osan Tshinvalista ja sen ympäristöstä.

Vielä torstaina Saakashvili puhui tulitaukotarjouksessaan täydestä autonomiasta ja erilaisista eduista Etelä-Ossetialle. Nyt sävy on toinen.

Georgia aloitti piirityksen pian tarjouksen jälkeen ja operaation tavoitteeksi ilmoitettiin perustuslaillisen järjestyksen palauttaminen ja Etelä-Ossetian oman hallinnon lopettaminen.

Hieman puolenpäivän jälkeen Georgia ilmoitti avaavansa pääkaupungin siviileitä varten evakuointikäytävän.

Tbilisin kaupunginjohtajan Gigi Ugulavan mukaan Georgia haluaa päästää kaupungista pois ”naiset, lapset ja kaikki rauhalliset kansalaiset jotka tahtovat lähteä Tshinvalista”.

Evakuointikäytävän avaamista oli vaatinut muun muassa Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC.

Siviilejä ja
rauhanturvaajia kuollut

Taisteluiden tarkkaa uhrilukua ei perjantaina tiedetty, mutta Etelä-Ossetian mukaan kuolleita siviilejä on jo satoja.

Etelä-Ossetian pääkaupungissa Tshinvalissa suuri osa väestöstä suojautui kellareihin pommituksen aikana. Silti kaduilla ja pihoilla näkyi ruumiita, kertoi venäläinen Vesti24 -uutiskanava.

Lisäksi uutistoimisto Interfaxin mukaan ainakin kymmenen venäläistä rauhanturvaajaa on kuollut taisteluissa. Päivän aikana iskut levisivät laajalle Etelä-Ossetian konfliktialueen ulkopuolelle.

Georgian sisäministeriön mukaan venäläiset Suhoi SU 24 -rynnäkköhävittäjät ovat pommittaneet Georgiassa Gorin sekä Karelskin aluetta.

Gorin kaupunki sijaitsee sisämaassa, alle sadan kilometrin päässä Georgian pääkaupungista Tbilisistä. Georgialaisjoukot olivat kerääntyneet Goriin ennen hyökkäystään Etelä-Ossetiaan. Georgian mukaan iskuissa haavoittui lukuisia siviilejä.

Venäjän mukaan tiedot hävittäjäiskuista ovat valetta.

Medvedevin
tulikoe

Etelä-Ossetiassa leimahtaneet taistelut ovat toukokuussa virkaansa astuneen presidentti Dmitri Medvedevin ensimmäinen suuri kriisi. Hän julisti suojelevansa Venäjän kansalaisia Etelä-Ossetiassa, mutta uhkasi myös suoraan kostaa Georgian iskut.

”Emme anna kansalaistemme kuoleman jäädä rankaisematta. Syylliset saavat rangaistuksen jonka ansaitsevat”, Medvedev sanoi uutistoimisto Interfaxin mukaan.

Medvedev ei kuitenkaan täsmentänyt, mihin toimiin Venäjä aikoo ryhtyä.

Venäjän pääministeri Vladimir Putin keskusteli asiasta Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin kanssa tapaamisessaan juuri ennen Pekingin olympialaisten avajaisia.

Putin kertoi medialle avustajansa välityksellä, että hänen mielestään sota on itse asiassa alkanut.

Stubb
neuvottelemaan

Ulkoministeri ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtaja Alexander Stubb keskeytti perjantaina lomansa Italiassa ja aikoo lähteä mahdollisimman pian neuvottelemaan Etelä-Ossetian kriisin osapuolten kanssa.

”Teemme tästä operatiivisen päätöksen sunnuntaina kun olemme saaneet raportin erityislähettiläs Heikki Talvitieltä, joka lähtee paikalle jo lauantaina. Todennäköisesti menen sinne alkuviikosta, ensin Tbilisiin ja sitten Moskovaan”, Stubb totesi.

Ulkoministeri tapaa matkallaan muun muassa Georgian presidentin Mihail Saakashvilin.

Stubb on perjantain aikana ehtinyt keskustella tilanteesta puhelimitse muun muassa Saakashvilin, Venäjän ja Yhdysvaltain ulkoministerien, EU:n ulkopoliittisen edustajan Javier Solanan sekä EU-puheenjohtajamaan Ranskan ulkoministerin kanssa.

Stubbin mukaan Etyjillä on kolme tavoitetta, joista ensimmäinen on Georgian alueellinen koskemattomuus, toinen on tulitauko ja kolmas on neuvottelujen aloittaminen.

Stubb pitää melko akateemisena kysymystä siitä, käydäänkö Etelä-Ossetiassa nyt Venäjän ja Georgian välistä sotaa, mutta myöntää että muotoilu on lähellä totta.

”Voidaan sanoa, että Venäjän ja Georgian välillä on sotatoimia eli sotatila, jossa on tehty sotatoimia ja vastatoimia viime yönä ja tänään. Eli Georgia ja Venäjä ovat tällä hetkellä de facto sodassa”, Stubb sanoi.

”Mitään arviota tämän kestosta ei ole. Tärkeintä on nyt koko kansainvälisen yhteisön saaminen mukaan rauhantalkoisiin.”

Konflikti syttyi jo
liki 20 vuotta sitten

Kiista Etelä-Ossetian asemasta on hiertänyt Etelä-Ossetian, Georgian ja Venäjän välejä liki kaksi vuosikymmentä.

Aseelliset taistelut puhkesivat Etelä-Ossetian ja Georgian välillä 1990-luvun alussa sen jälkeen kun Etelä-Ossetia oli julistautunut itsenäiseksi. Vuonna 1992 Venäjä, Georgia ja Etelä-Ossetia sopivat aselevosta sekä yhteisten rauhanturvajoukkojen sijoittamisesta alueelle.

Levottomuudet ovat kuitenkin jatkuneet. Viime vuonna Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vetämät neuvottelut osapuolten välillä päättyivät tuloksettomina.

Etelä-Ossetia on pitänyt kiinni itsenäisyydestään, vaikka yksikään ulkomaa ei ole sitä tunnustanut. Alueella on muun muassa oma perustuslaki ja presidentti.

Etelä-Ossetia sai lisäpontta vaatimuksilleen keväällä, kun Kosovo itsenäistyi Serbiasta. Samaan aikaan Georgian Nato-pyrkimyksistä hermostunut Venäjä on kasvattanut vaikutusvaltaansa alueella.

Venäjä on vedonnut kiistassa myös kansalaistensa turvallisuuteen. Etelä-Ossetiassa on noin 70 000 asukasta, joista suuri osa on Venäjän kansalaisia.

Alue on kooltaan on vajaat 4000 neliökilometriä, eli noin puolet Rovaniemen pinta-alasta.

Teksti
Mirja Sipinen, STT
STT-AFP-Reuters

Kuva
First Channel / AP / Lehtikuva