Venäjän ja Kiinan veto-päätös voi ajaa Syyrian syvemmälle sisällissotaan

Lähi-itä
Teksti
Katri Merikallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
armeijan tappamia ihmisiä syyriassa
Samana päivänä eli 4. helmikuuta, kun YK:n turvaneuvostossa äänestettiin Syyrian tuomitsevasta päätöslauselmasta, asukkaat hautasivat arviolta 200 armeijan tappamaa ihmistä Homsin kaupungissa Syyriassa. Kuva Reuters / Lehtikuva.

Yhdysvaltain YK:n suurlähettiläs ei säästellyt sanojaan, kun Venäjä ja Kiina kaatoivat 4. helmikuuta YK:n turvaneuvostossa Syyrian tuomitsevan päätöslauselman.

“Sen jälkeen kun nämä kaksi jäsentä edellisen kerran käyttivät lokakuussa veto-oikeuttaan, Syyriassa on tapettu arviolta 3 000 siviiliä. Lähes 250 siviiliä tapettiin pelkästään eilen”, Susan Rice, Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs totesi äänestyksen jälkeen ja piti kaksikon toimintaa vastenmielisenä.

“Tästä eteenpäin vuodatettu veri on näiden kahden maan käsissä”, hän lisäsi.

“Tämä antaa täydet valtuudet tappamisen jatkamiselle, tämä oli lupa tappaa”, totesi puolestaan Qatarin ulkoministeri Khalid Al-Attiyah.

Venäjä ja Kiina päättivät kaataa kuukausia valmistellun päätöslauselman vain vajaa vuorokausi sen jälkeen kun Syyrian joukot olivat moukaroineet tykein asuinalueita Homsissa.

Päätöslauselman kaatuminen aiheutti vastalauseiden myrskyn. Syyrian suurlähetystöjä vastaan hyökättiin muun muassa Lontoossa, Ateenassa, Berliinissä ja Kairossa.

Kaikki muut turvaneuvoston 13 jäsentä äänestivät päätöslauselman puolesta. Intia, Etelä-Afrikka ja Pakistan saivat maailmalla erityiskiitosta tuestaan.

“Ne näkivät lopulta Assadin valheiden taakse ja päättivät seistä syyrialaisten rinnalla”, Human Rights Watch -järjestön edustaja totesi.

YK:n päätöslauselmassa Syyrian presidentti Bashar al-Assadia kehotettiin astumaan syrjään ja aloittamaan demokratian rakentaminen maassa.

“Emme ole ystäviä”

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolusti jälkeenpäin poikkeuksellisen voimakkain sanankääntein Venäjän kantaa. Hänen mukaansa länsi ajoi todellisuudessa Syyriaan Libyan kaltaista väliintuloa, eikä päätöslauselma ollut tasapuolinen. Venäjän mielestä juuri YK:n päätöslauselma olisi ajanut Syyriaa kohti sisällissotaa.

Venäjän puheessa oli kuitenkin uudenlaisia sävyjä. Lavrovin mukaan myös Venäjä tukee syyrialaisten oikeutta parempaan elämään ja haluaa Syyriaan demokratiaa.

“Me emme ole presidentti Assadin ystäviä emmekä liittolaisia”, hän painotti kahdesti.

Sanojensa vakuudeksi Lavrov matkusti tiistaina 7. helmikuuta Syyrian pääkaupunkiin Damaskokseen neuvottelemaan presidentti al-Assadin kanssa.

Myös Kiina puolusteli poikkeuksellisesti äänestystään. Sen mielestä Afganistan, Irak ja Libya ovat riittävä osoitus siitä, että hyvää tarkoittava väliintulo voi kylvää siemenen myöhemmälle tuholle.

Syyria on ollut vuosikymmenet Venäjän tärkeä kauppakumppani ja merkittävä aseostaja. Venäjän laivastolla on Syyriassa myös tukikohta.

Moni asiantuntija kuitenkin yllättyi Venäjän päätöksestä käyttää diplomatian järeintä keinoa al-Assadin puolustamiseksi. YK:n turvaneuvostoon tuotu perin mieto päätöslauselma oli Arabiliiton käsialaa, ja Venäjä on perinteisesti nauttinut hyvistä suhteistaan arabimaiden hallituksiin. Kun valta jonain päivänä Syyriassa vaihtuu, voi Venäjä huomata jääneensä väärälle puolelle leiriä.

Tuki vastarinnalle kasvaa

Venäjän ja Kiinan veto-päätös voi vahvistaa Syyrian maanpaossa elävän opposition asemaa. Oppositioryhmiä edustava Syyrian kansallisneuvosto pitää päämajaa Istanbulissa Turkissa, ja se saa jo nyt virallisesti tukea 12 YK:n jäsenmaalta, niiden joukossa ovat muun muassa Yhdysvallat, Ranska, Espanja, Libya ja Tunisia.

Maanantaina 6. helmikuuta Yhdysvallat sulki lähetystönsä Syyriassa, Britannia ja Belgia vetivät suurlähettiläänsä pois.

Oppositioryhmiä edustava Ausama Monajed sanoo, että Venäjän päätös vei oppositiolta uskon siihen, että kansainvälinen yhteisö voisi tai haluaisi puuttua tilanteeseen.

“Jos tämä vie meidät täyteen sotilaalliseen yhteenottoon Syyrian hallinnon kanssa, niin näin tapahtukoon.”

Syyrian sisällä aseellista vastarintaa tekevällä Vapaa Syyria -armeijalla on riveissään jo toistakymmentä tuhatta Syyrian armeijasta loikannutta sotilasta. Vapaa Syyria -joukkojen komentaja Riad Moussa al-Asaad on Syyrian ilmavoimien entinen eversti. Mitä kiivaammin armeija on iskenyt tavallisille asuinalueille, sitä useampia korkean tason sotilasjohtajia ja tavallisia sotilaita on loikannut vastarinta-armeijan riveihin.

Vastarintaliikkeen aseistus on kuitenkin vaatimatonta verrattuna Syyrian suurarmeijaan. Kun armeija ampuu tykeillä, vastarintaliike vastaa konetuliasein.

Vaikka Al-Asaad on korostanut, ettei Syyriassa ole kyse uskontoryhmien välisestä väkivallasta, on riski merkittävä. Presidentti al-Assad ja maan korkein sotilasjohto kuuluvat alaviittivähemmistöön. Enemmistö syyrialaisista on puolestaan sunneja.

Juuri alaviittijoukkiota syytetään tammikuun lopussa tapahtuneesta 14-henkisen sunniperheen raa’asta murhasta, ja oppositio on toistanut, että armeija evakuoi asuinalueilta alaviittiperheitä ennen kuin se aloittaa sunniasukkaiden pommittamisen.

Kostoiskujen todennäköisyys kasvaa päivä päivältä.

Syyrian naapurit Irak ja Libanon ovat varoittava esimerkki siitä, kuinka sisällissota voi repia kansankunnan kappaleiksi vuosien ajaksi.

Iskut Homsiin kiihtyvät

Syyrian armeija on entisestään kiihdyttänyt iskuja Homsin kaupunkia vastaan sen jälkeen kun Venäjä ja Kiina kaatoivat YK:n turvaneuvoston Syyria-päätöslauselman, arvioivat Syyriassa toimivat ihmisoikeustarkkailijat.

Armeija on usean päivän ajan moukaroinut summittaisesti tykeillä ja kranaatinheittimillä asuinalueita, ja satojen ihmisten kerrotaan kuolleen muutaman päivän sisällä. Yksistään maanantaina 6. helmikuuta Homsissa kuoli 95 ihmistä. Homsin kaupunki on 160 kilometrin päässä pääkaupungista Damaskoksesta.

Homsista on lähetetty maailmalle dramaattista kuvamateriaalia. Silpoutuneita ja vakavasti haavoittuneita lapsia kannetaan kiireellä tilapäisille klinikoille saamaan apua.

Asukkaiden mukaan uhriksi voi joutua kuka tahansa. Sala-ampujat ovat ampuneet talojen katoilta niin naisia kuin lapsiakin.

Myös sairaalaan, johon iskujen uhreja on viety, on isketty.

Homsiin päässyt BBC:n toimittaja kuvaili alkuviikosta, kuinka raskas tulitus toistui alle puolen minuutin välein. Ihmisillä ei ole mitään paikkaa minne suojautua, BBC kuvailee.

Ihmisoikeusryhmien mukaan Syyriassa on tapettu vajaan vuoden aikana yli 7000 ihmistä.