Venäjällä köyhyys lisääntyy ja oligarkkien arvostelu kiihtyy

SK:n toimitus
Ulkomaat 17.9.2009 15:31

Oligarkkien ja heidän toimintatapojensa kyseenalaistaminen on ollut mediassa tabu, mutta talouskriisi näyttää muuttaneen asetelmaa.

kerrostaloRakennusyhtiö Miramax ilmoitti elokuussa, että sen 95-kerroksiseksi kaavailema liittovaltiotorni Moskovassa ei toteudukaan. Vain 66 kerrosta valmistui. Kuva Alexander Zemlianichenko / AP / LK

Moskovan lehdet ovat alkaneet kirjoittaa uudella tavalla maan omista oligarkeista, jotka hallitsevat taloutta veroparatiiseihin rekisteröityjen yritysten kautta. Lehtien mukaan ahneet ulkomaiset omistajat jättävät yritysten jättivelat venäläisten maksettaviksi.

Ulkomaalaisomistus on ollut peikko, jolla venäläisiä on peloteltu aina Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Nyt osa taloustieteilijöistä on havainnut, että Venäjä on todellisuudessa siirtynyt ulkomaalaisten käsiin. Viesti on yllättävästi mennyt läpi.

Varsinkin taloustieteilijät Vladislav Inozemtsev ja Nikita Kritševski ovat päässeet esittelemään maan avainyritysten omistusrakenteita, jotka on ketjutettu offshore-yhtiöihin. He ovat myös laskeskelleet, kuinka paljon rahaa on viety osinkoina ohi verottajan esimerkiksi Kyprokselle. Samalla on vinoiltu kyselemällä, ”omistaako Kypros Venäjän”.

Oligarkkien ja heidän toimintatapojensa kyseenalaistaminen on ollut mediassa tabu, mutta talouskriisi näyttää muuttaneen asetelmaa. Lännestä otettujen velkojen kanssa vaikeuksiin joutuneet suuryritykset saivat viime vuoden lopulla tukiluottoja maan valtioenemmistöisiltä pankeilta. Perusteluna oli pelko yritysten joutumisesta läntisten lainoittajien haltuun.

Tukiluottojen lyhennykset ovat tulossa kohta maksuun. Raaka-aineiden vientihintojen pysyminen alhaisina ja yleinen kassakriisi ovat lisänneet epäilyjä siitä, että oligarkit ovat aikeissa jättää lyhennykset maksamatta. Talouslehti Kommersantin tavallisessa numerossa on kuusi sivua uutisia mutta 26 sivua konkurssi-ilmoituksia. Oligarkkien taas uskotaan edelleen pystyvän ”huijaamaan” valtiota.

Toiveiden tornit jumissa

Konkurssiaalto ei ole koskenut varsinaisia suuryrityksiä, joista on kaatunut vain kaksi. Ne olivat avaintoimijoita pilvenpiirtäjistä koostuvan Moscow Cityn rakentamisessa. Parin kilometrin päässä Kremlistä sijaitsevaa liikekeskusta on pidetty syystä uuden Venäjän symbolina siinä missä Kreml viestii historiallista valtaa ja voimaa.

Sergei Polonski ehti nousta tyhjästä miljardööriksi rakennusyhtiö Miraxin voimalla. Mirax haukkasi liian suuren palan, kun se ryhtyi pystyttämään lähes 450 metriä korkeaa 95-kerroksista liittovaltion tornia. Se olisi valmistuessaan ollut Euroopan korkein rakennus.

Nyt Mirax on siirtynyt Alfa-ryhmälle, joka osti sen velat Credit Suisse -pankilta. Oligarkki Mihail Fridmanin isännöimä Alfa ei ole samanlaisissa vaikeuksissa kuin valtion apua saaneet alumiinikuningas Oleg Deripaska ja Roman Abramovitš.

Vielä korkeampaa, yli 600 metriin nousevaksi aiottua pyramidinmuotoista Venäjän tornia rakensi Šalva Tšigirinski, joka on paennut Englantiin.

Siellä hän on yrittänyt selvitä veloistaan nostamalla oikeusjutun, jonka ytimessä on Moskovan pormestarin puoliso ja Venäjän rikkain nainen Jelena Baturina. Syytteissä pyritään osoittamaan, että Baturina todellisuudessa omistaa välikäsien kautta puolet muodollisesti Tšigirinskin nimissä olevista yhtiöistä.

Monet pystyvät kuitenkin edelleen toteuttamaan Moskovassa pienempiä unelmiaan. Punaisen torin vieressä Maneesin kauppakeskus on täynnä nuoria, muodikkaita shoppailijoita.

Tungosta on myös Neuvostoliiton kansantalouden saavutusten näyttelyssä, sillä VDNH:n lyhenteellä tunnettu paikka on muuttunut kauppakeskukseksi.

Sieltä vähemmän muodikas väki kantaa varsinkin valkovenäläisiä halpoja elintarvikkeita.

Väki entistä köyhempää

Virallisesti köyhien määrä on talouskriisin myötä noussut 16 prosentista hieman yli 17 prosenttiin. Asiantuntijoiden mukaan minimitoimeentulon alapuolelle jää jopa 40 prosenttia väestä, jos mittariksi otetaan kansainväliset köyhyyden kriteerit.

Väestön sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien tutkimuslaitoksen johtaja Aleksi Ševjakov katsoo talouden vääristyneiden rakenteiden johtavan siihen, että vain 20 prosentilla on ylipäänsä mahdollista nousta keskiluokkaan.

Keskipalkka on noin 18 000 ruplaa. Sen arvo valuutassa on laskenut ruplan devalvaation myötä 400 euroon. Kun venäläisiä muutenkin uhkaa ansioiden lasku, oligarkkien vastaisella viestillä on sosiaalinen tilaus.

Teksti Anne Kuorsalo

Keskustelu

Suomessa köyhyys lisääntyy niin että edes vanhuksia ei ole enää varaa hoitaa. Kansan tyytymättömyys seteliselkärankaisia politkkoja kohtaan lisääntyy koko ajan. Vienti ei vedä ja katastrofi lähestyy.

Keskittykää mieluumin omien ongelmien selvittämiseen jos pystytte.

Anne Kuorsalo kirjoitti taas asiallisen ja selkeän kuvauksen Venäjän suunnasta. On tärkeää, että suomalaisillekin kerrotaan Venäjän todellisesta tilasta.

Kirjoituksessa ei eritellä ”oligarkeja” sen tarkemmin. Olisi hyvä havaita, että nykyisen silovikihallinnon edustajat kuuluvat jo käytännössä siihen kastiin. Putinin omaisuudeksi arvioitiin ennen lamaa noin 40 mrd. euroa. Sellaista summaa on noin 140 000 dollarin vuosipalkalla vähän vaikea hankkia.

Venäjä on syvällä johtamisen kriisissä. Kaikki rikkaat nyhtävät rahaa ulos niin paljon kuin pystyvät. Siirtävät rahat veroparatiiseihin. Ja kun jossain vaiheessa alkaa vähän turvallisempi aika, he palauttavat rahat ”lännestä” ja ostavalla sillä halvalla kansallisomaisuutta.