Venäjä palaa vanhaan tuttuun johtamismalliin

Karri Kokko
Ulkomaat 3.12.2007 16:12

Duuman vaalien kulku ei hämmästyttänyt Venäjä-tutkija Ilmari Larjavaaraa. Hänen mielestään tulos todistaa, että maassa on otettu käyttöön vanha järjestelmä, jolla Venäjää on historian saatossa ennenkin johdettu.

”Venäjällä on palattu malliin, joka on karkeasti yleistäen ollut aina käytössä, niin tsaarien aikana kuin Neuvostoliitossakin. Ylimpänä rakenteessa on pieni vallanpitäjien eliittijoukko, jota voisi kutsua vaikka esikunnaksi. Neuvostoaikaan se tarkoitti puoluetta, nyt presidentin hallintoa”, Larjavaara selittää.

Hän muistuttaa, että Venäjällä monet yhteiskunnan instituutiot ovat päätyneet tavallaan käänteiseen käyttöön länteen nähden. Kun lännessä vaalit ovat testi vallanpitäjille näiden linjasta, ovat ne Venäjällä ennemminkin väline, jolla vahvistetaan vallitsevaa valtarakennetta. Vastaavasti oikeusjärjestelmäkään ei niinkään lisää oikeutta kuin toimii valtarakenteen lujittamiseksi.

”Syy hierarkkisen mallin suosioon on siinä, että maata voidaan sen avulla tehokkaasti johtaa. Se toimii Venäjän olosuhteissa. Alhaaltapäin ei voida johtaa, koska kansalaisyhteiskunta on heikko ja oikeusvaltio kehittymätön. Ei jää juuri muita vaihtoehtoja kuin armeijaa muistuttava hallinto- ja henkilövalta”, Larjavaara arvioi.

Oppositiolle huonoja uutisia

Larjavaara uskoo, että jatkossa valtarakenne pyrkii edelleen vahvistumaan. Opposition kannalta ennuste on huono, sillä todennäköisesti johto samalla koventaa otteita sitä kohtaan.

”Hallintovaltio nimittäin on toimivimmillaan silloin, kun se on mahdollisimman voimakas. Toki lähivuosien tai -vuosikymmenien aikana on mahdollista, että maata aletaan vähittäin demokratisoida ja oikeusvaltiota vahvistaa, kuten Kiinassa on tapahtunut. Kuitenkaan ne, jotka ovat huipulle päässeet, eivät sieltä poistu”, hän katsoo.

”Poliittisen vallan luovuttamisen myötä menisi todennäköisesti myös vallassa ollessa hankittu omaisuus.”

Yksi kiinnostavimmista kysymyksistä tulevaisuuden suhteen on Larjavaaran mielestä se, kumman etua eliitti ensisijassa ajaa, valtion vai itsensä.

”Vallassa olijoilla on nyt kaikki toimintaedellytykset eikä vallankäytölle ole pidäkkeitä. Kummankin etua varmasti ajatellaan, mutta kumpaa enemmän?”

Teksti Kimmo Mäkilä (STT)