Vanhanen EU:n Venäjä-päätöksestä: ”Haluttiin tehdä selväksi, että unioni on tosissaan”

Jyrki Jantunen
Ulkomaat 1.9.2008 19:44

EU varoitti, muttei sohinut Venäjää. Huippukokous ei määrännyt sanktioita, mutta yhteistyöneuvottelut Venäjän kanssa lykkääntyvät. Suomi ratkaisi ”lautasongelmansa” niin, että presidentti ja ulkoministeri olivat vuorotellen kokoussalissa.Ansip ja Sarkozy 010908

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy (oik.) ja Viron pääministeri Andrus Ansip EU:n huippukokouksessa Brysselissä 1. syyskuuta 2008.

Euroopan unioni varoitti, muttei käytännössä rankaissut Venäjää Georgian kriisin vuoksi huippukokouksessaan Brysselissä maanantaina.

Jäsenmaiden mukaan Venäjään on vaikeassakin tilanteessa vaikutettava ennen kaikkea neuvotteluteitse. Puheenjohtaja Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn on määrä matkata keskustelemaan Venäjän kanssa tilanteesta ensi viikolla.

Samalla EU kuitenkin lykkää yhteistyöneuvotteluja Venäjän kanssa, kunnes maan joukot ovat vetäytyneet Georgiasta kriisiä edeltäviin asemiin.

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan olisi ollut luonnotonta, että EU samaan aikaan aloittaa yhteistyöneuvottelut Venäjän kanssa ja käy kovia neuvotteluja joukkojen vetämisestä.

”Sanktioita ei kohdisteta, mutta haluttiin tehdä selväksi, että unioni on tosissaan”, hän selvitti kokouksen jälkeen.

Yhteistyöneuvottelujen viivästyminen ei ole erityisen dramaattista, sillä niiden on määrä joka tapauksessa kestää useita vuosia.

Neuvottelut saatiin käyntiin viime kesäkuussa peräti puolentoista vuoden viiveen jälkeen. Viive johtui lähinnä EU:sta, sillä Puola ja Liettua estivät pitkään neuvottelut omien Venäjä-kiistojensa vuoksi.

EU:n lista
Venäjälle

EU-maat tuomitsivat Venäjän päätöksen tunnustaa Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyys ja kehottivat muita maailman maita pidättäytymään tunnustamisesta.

Venäjää vaaditaan noudattamaan sitoumuksiaan ja tulitaukosopimusta Georgian kanssa.

EU:n ja Venäjän yhteistyösopimusneuvotteluja ei jatketa ennen kuin Venäjä on vetänyt joukkonsa kriisiä edeltäviin asemiin.

Puheenjohtajamaa Ranska ja EU-komissio saavat valtuudet neuvotella Venäjän kanssa koko EU:n puolesta.

Jäsenmaat haluavat vahvistaa läsnäoloaan Georgiassa ja lähettää tarkkailijoita alueelle. EU lähettää paikalle myös oman erityisedustajan.

Yhteistyötä Georgian kanssa kaavaillaan tiivistettäväksi. Tulevaisuudessa mahdollisena pidetään esimerkiksi viisumihelpotuksia ja vapaakauppaa.

EU painottaa, että eristäytyminen Euroopasta ei ole Venäjänkään etujen mukaista.

Suhteita Venäjään arvioidaan uudestaan jo ennen EU:n ja Venäjän keskinäistä huippukokousta, joka on tarkoitus pitää marraskuussa.

”Ei
pullistelua”

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin mukaan Venäjä olisi jo viestittänyt valmiutensa joukkojen vetämisestä.

Muutenkin valtiojohtajat halusivat enimmäkseen pysyä optimistisina ja painottaa yhteistyön merkitystä Venäjä-suhteissa.

”Suomen tavoite on selvä, me emme halua, että yhteys EU:n ja Venäjän välillä katkeaa”, Vanhanen sanoi.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy muistutti, ettei hauiksilla pullistelu ja vastavuoroisilla pakotteilla nokittelu hyödytä ketään. Hänen mukaansa kylmän sodan aika on väistämättä ohi.

Sarkozyn mielestä EU:n on maltettava pitää pää kylmänä ja luotettava neuvottelujen voimaan.

”Jos onnistumme, EU on osoittanut toimintakykynsä. Jos emme, olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että teemme sitten uudet johtopäätökset.”

Suhteet
puntariin

Jäsenmaat päättivät kuitenkin, että Venäjä-suhteet arvioidaan perinpohjaisesti uudestaan ennen Venäjän ja EU:n keskinäistä huippukokousta, joka pidetään marraskuussa. Huippukokous luonnehti Georgian kriisiä ”risteyskohdaksi” unionin ja Venäjän suhteissa.

Presidentti Tarja Halosen mukaan vasta lähikuukaudet näyttävät, miten tilanne kehittyy.

”Jännitysnäytelmä ei ole ohi.”

EU haluaa myös tehdä parhaansa, jotta jännitteet Georgiassa ja sen ympäristössä vähenisivät mahdollisimman nopeasti. Unioni haluaa siksi lähettää erityisen tarkkailuoperaation sekä uuden korkean edustajan alueelle.

Jäsenmaiden mukaan suhteita Georgiaan on samalla tiivistettävä. Tulevaisuuden vaihtoehtoihin voisivat kuulua esimerkiksi vapaakauppa sekä viisumihelpotukset.

Halonen ja Stubb
vuorottelivat

Suomen tuoleilla kävi EU-huippukokoussalissa aika ajoin vilske, kun sekä pääministeri Matti Vanhanen, presidentti Tarja Halonen että ulkoministeri Alexander Stubb yrittivät seurata kokouksen kulkua.

Joka jäsenmaalle oli salissa ainoastaan kaksi paikkaa. Suomen kolmikon edustusongelma ratkesi siten, että Halonen ja Stubb vuorottelivat. Valtiojohdon mukaan vaihtoihin ei liittynyt draamaa.

Halosen mukaan Suomen tuoleilla istuivat välillä hän ja Vanhanen, välillä ainoastaan hän tai Vanhanen, ja välillä puolestaan Vanhanen ja Stubb yhdessä.

Stubb naurahti, että välillä kaikki kolme taisivat olla sisällä yhtä aikaakin.

Teksti
Erja Yläjärvi, STT
SK netin toimitus

Kuva
Yves Logghe / AP / Lehtikuva

Keskustelu
Millainen naapurimaa Venäjä on nyt?