Valtava jäälautta havaittu lähellä Australian rannikkoa

Karri Kokko
Ulkomaat 12.11.2009 10:02
Murray Potter / AP / Lehtikuva.

Australian viranomaiset ovat havainneet valtavan, Etelämantereelta peräisin olevan jäälautan ajelehtimassa lähellä Macquarien saarta noin 1 500 kilometrin päässä Australian rannikolta kaakkoon. Saari sijaitsee puolivälissä Australian ja Antarktiksen välillä, ja australialaistiedemiesten mukaan on erittäin harvinaista, että vastaavan kokoisia jäälauttoja tavataan näin kaukana pohjoisessa.

Jäävuoren kerrotaan olevan 50 metriä korkea, 500-700 metriä pitkä ja 350 metriä syvä. Sen uskotaan olevan yksi useista suuren luokan jäävuorista, jotka irtosivat Antarktikselta Rossin jäähyllystä vuosien 2000 ja 2002 välillä.

Lähteet: AP, Wikipedia, Ylen uutiset, Australian Antarctic Division

Keskustelu

Teknisen tai inhimillisen virheen vuoksi teksti katosi hetkeksi ns. bittiavaruuteen. Asia on nyt korjattu. Pahoittelumme.

Komea on lautta. Tarkkuus ei riitä paljastamaan sitä, onko pingviinejä päässyt katselemaan asussien hiekkarantoja.
Täällä pohjoisessa Kööpenhaminen ilmastokokouksen lähestyessä ovat pohjoisnavan jäät kiihdyttäneet sulamistaan! Tästä kummallisesta sattumuksesta kertoi juuri sopivaan aikaan ”Science”.

Mielestäni jäätiköiden sulaminen on monimutkaisempi, eikä se tapahtuma ehkä johdukaan tuosta perin vaatimattomasta ilman lämpenemisestä.

Jäätiköiden kutistuminen pohjoisella pallonpuoliskolla on ollut puheenaiheena jo pari vuosikymmentä. Nyt ilmastokokouksen osanottajat katselevat taivaalle toivoen parannuksen löytyvän siitä suunnasta. Yleisesti päätellään ilmakehän lämpenemisen sulattavan jäätiköitä. Ilmakehä on lämmennyt vain 0,8°C viimeisen sadan vuoden aikana. Ei tunnu todennäköiseltä, että sillä lämpenemisellä saataisiin merkittävää napajäätiköiden sulamista aikaiseksi.

Jos ilma ei sulata, niin sulamisen täytyy johtua meriveden lämpiämisestä. Lämmin ilma tietenkin lämmittää merien pintavesiä, mutta varsinaisen vesimassan lämpeneminen johtuu muista tekijöistä. Esimerkiksi Islannissa lämmitetään taloudet maaemon sisältä tulevalla lämmöllä. Vulkaaninen toiminta lämmittää vedet, joista lämpö korjataan talteen lämmön vaihtimilla.

Muistetaanhan se, että islantilaiset elelevät ns. Keski-Atlantin repeämän päällä. Kuumat vulkaaniset prosessit ulottuvat siellä maan pintaan. Laava ja kaasut ovat purkautuessaan lähellä tuhatta astetta. Merivesi lämpenee aluksi pariin sataan asteeseen. Tämä on mahdollista kovassa paineessa veden alla. Lämmin vesi nousee ajallaan pintaan ja kulkeutuu Pohjois-Atlantin virran saattamana pohjoisen napajäätikön alueelle.. Sama kallioperä repeämä, jossa kuumaa laavaa ja nesteitä purkautuu jatkuvasti meren pohjalla, jatkuu läpi Atlantin ja Tyynen valtameren. Pohjoisella pallonpuoliskolla vettä kuumentavaa aluetta on10 000 km:n pituudella.

Mielestäni on päivän selvää, että vesi ei voi olla lämpenemättä. tuollaisen valtavan kuumuuden päällä Tämä tosiasia näyttää ilmaston mallinnuksessa olleen vähemmällä painolla. Nykyisin tutkijat tuijottavat yksisilmäisesti hiilidioksidin määrään. Hiilen ja veden kiertokulun arvellaan häiriintyneen ja sen seurauksena jäätiköiden sulavan. Mielestäni syy on maaemon omassa toiminnassa Atlantin keskellä.

Eelis Pulkkinen

Raanujärvi ei selitä, miksi laava ja kaasu purkautuvat. Jospa siihen on juuri ilmastonmuutos vastauksena? Kun lämpötila nousee, vulkaaniset prosessit voimistuvat.
Ilmastonmuutos lienee selviö, mutta mielenkiintoista olisi tietää, mikä on hiilidioksidipäästöjen aikaansaannosta, mikä ”maaemon” omaa toimintaa. Löytyykö vastausta pitkän ajan vaihteluista vai onko ihmisen toiminta onnistunut muuttamaan myös muutoksen nopeutta?
Niin tai näin, muuttuviin oloihin meidän, lastemme ja lastenlapsemme on sopeuduttava. Ilmastonmuutosta kun ei taida voida pysäyttää, kun se on jo alkanut.

Do not a lot of cash to buy a building? Do not worry, because that is available to get the loan to solve such problems. Thus take a auto loan to buy everything you require.