Vakaus ja lätkä yhdistävät Niinistöä ja Putinia – viisi havaintoa Venäjältä

Sauli Niinistö ja Vladimir Putin pelasivat samassa joukkueessa jääkiekkoa Igoran talviurheilukeskuksessa perjantaina 22. kesäkuuta. Kuva Aleksei Nikolski / AP / Lehtikuva.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli tyytyväinen ensimmäiseen työvierailuunsa Venäjällä, ja syystä. Venäjän presidentti Vladimir Putin oli löytänyt kiireisestä aikataulustaan viljalti aikaa tutustumiseen Niinistön kanssa.

Niinistö osallistui Pietarin kansainvälisen talousfoorumin avajaispäivään torstaina ja juhannusaattona perjantaina hän tapasi Putinin kahdenvälisessä keskusteluissa Igoran talviurheilukeskuksessa Sosnovossa (suomalaiselta nimeltään Rautu) parin tunnin ajomatkan päässä Pietarista. Seutu on Putinille mieluinen, sillä hänen oma kesähuvilansa sijaitsee Igoran lähettyvillä.

Keskustelun aluksi Niinistö kertoi ymmärtäneensä, että presidentti Tarja Halonen oli ollut kiinteässä yhteistyössä Putinin kanssa. Tätä Niinistö sanoi olevansa valmis jatkamaan. Putin lähetti Niinistön välityksellä terveisiä ”rouva Haloselle”.

Tapaamisessa ei tullut esille yllättäviä asioita, vaan presidentit keskustelivat tavanomaisista kahdenvälisistä aiheista kuten liikkumisen helpottamisesta, maaostoista, Itämerestä ja arktisista alueista. Kansainvälisistä aiheista käsiteltiin Syyriaa.

Venäjä on vahvan presidentin valtio, ja siksi Suomen Venäjä-suhteiden hoidossa presidentin merkitys korostuu. Matkan aikana selväksi tuli, että:

1. Niinistö ei vielä tunne Venäjää eikä Venäjä Niinistöä

Niinistö sai torstaina kierrellä kaikessa rauhassa Pietarin kansainvälisen talousfoorumin näyttelyalueella. Kukaan ei pysäyttänyt ja tullut juttelemaan. Kun Niinistö puhui talousfoorumin avajaisissa Putinin jälkeen, väki alkoi valua pois. Laajalevikkisen venäläislehden toimittaja tiedusteli, mikä mahtaa olla Suomen presidentin nimi.

Talousfoorumissa oli läsnä Venäjän poliittista ja taloudellista valtaa käyttävä eliitti, eikä Niinistö tässä joukossa vielä ole tuttu mies. Kansainvälinen lehdistö ei kiinnostunut Niinistöstä.

Ennakkotietojen mukaan Niinistöllä piti olla foorumissa useita kahdenvälisiä tapaamisia venäläisten talousvaikuttajien kanssa. Lopulta hän tapasi Suomen vanhan tutun, Venäjään kuuluvan Tatarstanin johtajan Rustam Minnihanovin ja oman ystävänsä, Venäjän entisen valtiovarainministerin Aleksei Kudrinin. Tapaaminen Sberbankin pääjohtajan German Grefin kanssa peruuntui Putinin isännöimän lounaan venyessä.

Seuraavana päivänä Putin tutustutti Niinistön muun muassa liikenne- ja valtiovarainministereihin.

2. Niinistö arvostaa Putinin puhetta vakaudesta

Putin piti talousfoorumissa pitkän, lähinnä taloutta käsittelevän linjapuheen. Putin halusi viestiä kansainvälisille sijoittajille Venäjän olevan hyvä valtio liiketoiminnalle. Hän sanoi korruption olevan Venäjälle vakavampi ongelma kuin öljyn hinnan vaihtelu.

Putin käytti tuttuun tapaan monta kertaa sanaa ”vakaus” ja Niinistö kommentoi arvostavansa tätä Putinin puhetta talouden vakaudesta. Venäjä on liki velaton valtio ja virallinen työttömyys vaivaiset 5,4 prosenttia, minkä Niinistö totesi olevan mukavia lukuja kenelle tahansa valtiovarainministerille.

Samassa puheessa Putin puhui myös poliittisesta vakaudesta. Putinin mukaan muutoksen nälkä on kehityksen moottori, mutta samaan aikaan hän varoitti sen voivan johtaa myös yhteiskuntarauhan järkkymiseen. Putin lähetti näin terveisiä oppositiojoukoille, jotka ovat järjestäneet mielenosoituksia Putinia vastaan joulukuisten duumanvaalien jälkeen.

Mielenosoittajat vaativat Putinin lähtöä eikä Putin ole kiinnostunut joukon kanssa puhumaan. Aktiivisinta protestointi on Moskovassa ja presidentille on noloa, ettei pääkaupunki enää seiso hänen takanaan. Pattitilanteesta ei ole löytynyt ulospääsyä.

Niinistö ei kommentoinut putinilaisen vakauden yhteiskunnallista puolta. Hän ei myöskään ottanut aihetta esille keskustelussa Putinin kanssa.

3. Niinistö vältti turvallisuuspolitiikkaa

Suuri ero Niinistön ja hänen edeltäjänsä Tarja Halosen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa on se, että Niinistö ja iso osa hänet presidentiksi äänestäneistä suhtautuu Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen myönteisemmin kuin Halonen. Tätä ei muuta se, että Niinistön mukaan jäsenyyden hakeminen ei nyt ole ajankohtaista.

Putinin presidenttikaudella Venäjän Nato-vastainen retoriikka lisääntyy entisestään, mihin vaikuttaa muun muassa Naton suunnitelma rakentaa ohjustorjuntajärjestelmä Eurooppaan.

Kesäkuun alussa Venäjän asevoimien komentaja Nikolai Makarov sanoi Suomen-vierailullaan, että Suomen Nato-jäsenyys uhkaisi Venäjän turvallisuutta. Niinistö ei ottanut aihetta enää puheeksi Putinin kanssa. Suomalaisviestimet kysyivät Putinilta lehdistötilaisuudessa, mitä mieltä hän on Makarovin lausunnoista. Putin oli odotetusti Makarovin kanssa samoilla linjoilla. Putinin mukaan minkä tahansa valtion jäsenyys sotilasliitossa tai muissa kansainvälisissä organisaatioissa vähentää valtion omaa päätösvaltaa, ja näin kävisi myös Suomen liittyessä Natoon. Jos Suomeen tulisi sotilasliiton ohjuksia ja se uhkaisi Venäjän turvallisuutta, Putinin mukaan Venäjä ”tietysti reagoisi”.

”Onko tämä meille tarpeen?” Putin heitti retorisen kysymyksen vastauksensa lopuksi. Niinistö ei kommentoinut.

4. Niinistön aikana talous korostuu

Niinistö tapasi Pietarissa suomalaisten yritysten edustajia. Suomalaisella liike-elämällä on suuret odotukset siitä, että Niinistö edeltäjäänsä vahvemmin edesauttaa suomalaisyritysten etuja. Niinistö sanoi Putinille kahdenvälisten kauppasuhteiden merkityksen korostuvan nykyisessä globaalissa tilanteessa. Putin puhuu mielellään talousluvuista, joten tästä aiheesta presidenttien on helppo keskustella.

Venäjä haluaisi viisumivapauden koko EU:n, tai edes Suomen kanssa. Niinistö muistutti, ettei Suomi voi yksipuolisesti viisumivapaudesta päättää, vaan se on EU:n päätösvallassa. Niinistön oma avaus liikkumisen helpottamiseksi oli ehdotus siitä, että työharjoitteluun Venäjälle tuleville nuorille ja vastavuoroisesti Suomeen tuleville venäläisille luotaisiin nykyistä joustavampi viisumikäytäntö.

5. Lätkästä tuli Putinin ja Niinistön venäläinen kirjallisuus

Halonen ja Putin löysivät yhteisen sävelen samanlaisesta (joskus ulkopuolisille hankalasti avautuvasta) huumorista ja venäläisestä kirjallisuudesta, josta Halonen kertoi usein juttelevan Putinin kanssa. Niinistöä ja Putinia yhdistää ensikohtaamisesta alkaen jääkiekko.

Igoran talviurheilukeskukseen Putin oli järjestänyt jääkiekko-ottelun, missä presidentit palasivat samassa joukkueessa: Putin numerolla 11 ja Niinistö numerolla 4. Putin pelaa kavereidensa kanssa kun aikaa löytyy, ja nyt jäällä nähtiin muun muassa Moskovan alueen kuvernööri Sergei Shoigu ja Putinin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov.

Toimittajat saivat seurata verryttelyn ja hetken ottelun alkua. Sinä aikana Putin kaatui kahdesti, Niinistö pysyi koko ajan pystyssä. Matsi päättyi tasa-peliin 4-4. Numerolla neljä pelannut Niinistö valittiin pelin arvokkaimmaksi pelaajaksi. Matsin jälkeen pelaajat söivät illallista ja katsoivat jalkapallo-ottelua televisiosta. Niinistö kutsui Putinin Suomeen, mutta ajankohta on vielä avoin.

Kävisiköhän niin, että Niinistö vie Putinin Suomessa vastavuoroisesti rullaluistelemaan?