Vaaliyllätys Venäjällä: kansa äänesti Kremliä vastaan – opposition ehdokkaat nappasivat kaksi kuvernöörinpaikkaa

Lisää murheita Vladimir Putinin hallinnolle aiheuttavat Ukrainan ortodoksikirkon itsenäistymispyrkimykset.
Ulkomaat 25.9.2018 12:19

Kuvernöörinvaalien tulos toi mielenosoittajat kaduille Vladivostokissa 17. syyskuuta 2018. © ALEXANDER KHITROV / AP / LEHTIKUVA

Opposition ehdokkaat ovat niittäneet yllättävää menestystä Venäjän kuvernöörivaaleissa, joiden ensimmäinen kierros järjestettiin 9. syyskuuta ja toinen kierros sunnuntaina 23. syyskuuta.

Vaaleissa valittiin kuvernöörit yhteensä 19 alueelle.

Vladimirin ja Habarovskin alueiden uudet kuvernöörit Vladimir Sipjagin ja Sergei Furgal edustavat molemmat Vladimir Zhirinovskin johtamaa liberaalidemokraattista puoluetta.

Kumpikin kukisti vaaleissa Kremlin tukeman ehdokkaan.

Hakasiassa vaalien toista kierrosta päätettiin siirtää, kun Kremlin suosikkina vaaleihin lähtenyt istuva kuvernööri Viktor Zimin ilmoitti viime tipassa vetäytyvänsä kisasta terveyssyihin vedoten.

Kommunistien ehdokas Valentin Konovalov oli voittanut Ziminin vaalien ensimmäisellä kierroksella.

Myös strategisesti tärkeää Vladivostokia ympäröivällä Primorskin alueella kommunistipuolueen ehdokas Andrei Ishtshenko näytti olevan matkalla voittoon vaalien ensimmäisellä kierroksella.

Lopulta Kremlin tukema istuva kuvernööri Andrei Tarasenko kiri vastaehdokkaansa ohi tavalla, joka herätti välittömästi epäilyt vaalivilpistä.

Tulosten mukaan Tarasenko olisi saanut osassa vaalipiireistä 100 prosenttia äänistä.

Tilanne johti protesteihin ja lopulta Venäjän keskusvaalilautakunta mitätöi vaalituloksen. Uudet kuvernöörinvaalit järjestetään lokakuussa.

Kyseessä on ensimmäinen kerta yli kymmeneen vuoteen, kun Venäjällä mitätöidään vaalitulos.

 

Kansa äänesti nimenomaan valtaa pitäviä vastaan eikä opposition puolesta sanovat talouslehti Vedomostin haastattelemat asiantuntijat.

Lehden nimettömien lähteitten mukaan Kreml voi ryhtyä vastatoimiin sen ehdokkaat kukistaneita sallittuja oppositiopuolueita vastaan, koska ne ovat rikkoneet sovittuja pelisääntöjä.

Hallinnon valmius estää protestihengen voimistuminen näkyi heti maanantaina 24.9., kun samana päivänä vankilasta vapautunut Aleksei Navalnyi pidätettiin välittömästi uudestaan ja hän sai uuden 20 päivän tuomion.

Tuomio tuli kehotuksesta osallistua eläkeiän nostoa vastustaneisiin mielenosoituksiin 9.9.

Presidentti Vladimir Putinin valtakaudella on ollut ennenkuulumatonta, että Kremlin tukema ehdokas häviää vaalit.

Järjestelmän ulkopuolisen opposition voitoista ei tosin nytkään ollut kyse.

Kommunistit ja liberaalidemokraatit kuuluvat Kremlin hyväksymään oppositioon, jonka todellinen toimintavapaus on rajallinen.

Varsinaisen, Putinin hallintoa vastustavan opposition ehdokkaita ei vaaleihin päästetty.

Kuvernöörinvaalit pakottivat hallituksen myöntämään, että Putinin siunaus ehdokkaalle ei ole enää yhtä kaikkivoipa voiton tae kuin aiemmin, sanoo politiikan tutkija Tatjana Stanovaja.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että Kreml suostuisi muuttamaan toimintatapojaan kasvavan protestimielialan takia.

Stanovajan mukaan Putinin hallinto ei ole valmis tilanteeseen, jossa sen monopoliasema henkilövalintoihin hallinnon kaikilla tasoilla heikkenisi.

Esimerkiksi Primorskin vaalituloksen mitätöinnillä hallinto haluaa ennen kaikkea ostaa aikaa junailulle.

Moskovan patriarkaatti on uhannut vastatoimilla, jos Ukrainan kirkko saa itsenäisyyden.

Kuvernöörivaalien tuloksen lisäksi Putinin hallintoa kalvaa tällä hetkellä Ukrainan ortodoksinen kirkko.

Se ilmoitti toukokuussa 2018 haluavansa irti Moskovan patriarkan alaisuudesta ja perustaa oman itsenäisen kirkon, ”autokefalian”.

Venäjän hallintoa suunnitelma ei ole miellyttänyt.

Yhteinen uskonto on tarjonnut ideologista perustaa ns. venäläiselle maailmalle (russkij mir), jonka nimissä sotaa Itä-Ukrainassa on käyty.

Moskovan patriarkaatti on uhannut kaikilla mahdollisilla kirkollisilla vastatoimilla, jos Ukrainan kirkko saa itsenäisyyden.

Nyt Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos on kuitenkin ilmoittanut, että Ukrainan kirkolla on oikeus itsenäistymiseen, eikä sen tarvitse välittää Venäjän kirkon uhkauksista.

Ukrainan ortodoksisen kirkon johtaja patriarkka Filaret on vieraillut Yhdysvalloissa etsimässä tukea Venäjän hyökkäyksiä vastaan, joita hän odottaa lopullisen päätöksen jälkeen.

 

Ukrainan kirkko, eli ns. Kiovan patriarkaatti erkani Moskovan patriarkaatista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Se ei tähän mennessä ole saanut muiden ortodoksikirkkojen ns. kanonista tunnustusta

Filaretin mukaan Ukrainan kirkon itsenäistymistä on ajettu 25 vuotta, mutta nyt myös Ukrainan presidentti Petro Porošenko on saatu hankkeen tueksi.

Sota Itä-Ukrainassa on Filaretin mukaan kääntänyt kannat itsenäisen kirkon perustamisen tueksi.

Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa seurakunnista tukee itsenäisyyttä ja Moskovan yhteydessä pysymistä kannattaa alle kolmannes.

Ukrainalaisista kolmannes tukee itsenäistä kirkkoa, viidennes vastustaa ja loput pitävät asiaa samantekevänä.

Ukrainalla on Moskovan patriarkaatille poliittisen merkityksen lisäksi muutakin painoarvoa.

Venäjällä ortodoksien pääjuhlaan pääsiäisjumalanpalvelukseen osallistui 8 miljoonaa ihmistä, mutta Ukrainassa 12 miljoonaa. Venäjällä on yli 140 miljoonaa asukasta, Ukrainassa noin 40 miljoonaa.