Uutisanalyysi Egyptin kriisistä: Kenraalien paluu – mutta islamisteja ei niin vain pyyhkäistä pois

Ulkomaat 4.7.2013 11:39

Tahrir-aukiolla raikuvat aplodit saanut armeija kerjää verta nenästään, kun se pidätti heti kaappauksen alussa satoja Muslimiveljeskunnan jäseniä, arvioi Kairosta vapaa toimittaja Rauli Virtanen.

Presidentti on syrjäytetty, Mursin vastustajat juhlivat Kairossa 3. heinäkuuta.

”Happy New Year, Happy New Year!”

Näin huutaa tanssiva iloinen mies huomatessaan ulkomaalaisen vieraan.

Hänen vierellään hyppivä nuorukainen lisää lämpöä suuntaamalla liekinheittäjän leikkisästi kohti väkijoukkoa.

Koko yön kestävästä hirvittävästä riemun ja remun kakofoniasta päätellen Egypti on juuri voittanut jalkapallon maailmanmestaruuden rangaistuspotkukilpailun jälkeen.

Ei. Sadattuhannet ihmiset juhlivat aamuöisen arabikadun kaaoksessa Kairossa niinkin vakavaa asiaa kuin sotilasvallankaappausta.

Tai sanottakoon juhlakansan mieliksi, että he riemuitsevat kansan vallankumousta, jota maan etua ajava armeija on edesauttanut – ja eikös armeija edusta kansaa, tai ainakin osaa siitä.

Armeijastahan tuli tämän veriseksi kääntyneen ottelun erotuomari, joka nyt saa kiitosta osalta katsomoa ja uhkauksia toiselta laidalta.

”Tämä on ollut kuin unta”

Torstaiaamuna kairolaiset palasivat väsynein silmin arkeen.

”Tämä on ollut kuin unta. Miten on mahdollista, että Mursi oli vielä eilen aamulla meidän presidenttimme, mutta nyt hän on arestissa oleva entinen presidenttimme”, yönsä Tahrir-aukion hornankattilassa viettänyt hotellini portieri hämmästelee.

Maailman kaikkien aikojen suurimpiin mielenosoituksiin osallistuneiden kairolaisten takki on niin sanotusti tyhjä, mutta niin on monella olokin.

Mitäs nyt? Ollaan todistettu mahdoton mahdottomaksi ja menty helteessä Niilin siltoja eteenpäin vain yhdellä, ei niin rakentavalla teemalla: ”Häivy!”

Vallasta syösty presidentti Mohammed Mursi ja kymmenet muut Muslimiveljeskunnan merkittävät saarnamiehet istuvat nyt ”turvasäilössä” demokratiaa pilkkaavan kansanvaelluksen huipentumana.

Mursi oli sentään ensimmäinen vapailla vaaleilla valittu Egyptin presidentti ja maan ensimmäinen islamistijohtaja. Se, että hänet noin vain huutamalla kaadetaan, kertoo tietenkin globaalisen ”occupy”-tyylisen aktivismin voimasta ja ajasta – olimme sitten Riossa, Taksimin tai Tahririn aukiolla.

Vasta ”eilenhän” egyptiläiset onnistuivat joukkovoimallaan kaatamaan mädännäisen Hosni Mubarakin hallinnon, jolta monet talousongelmat Mursille periytyivät. Nyt egyptiläiset ovat toisiaan vastaan, kun vuoden verran Mursin ja muslimiveljien kehnoa hallintoa seuranneet tyytymättömät joukot päättivätkin ryhtyä kahinoimaan keskenään.

Ajan mittaan se käynee kohtalokkaaksi, vaikka kaappausyön aikana kuolikin ilmeisesti ”vain” kymmenen ihmistä.

El-Baradei: Armeija teki oikein

Kuilun partaalle ajautunutta, syvästi jakaantunutta Egyptiä johtaa nyt armeija ja siviilijohtajan kasvot ovat tuomari Adli Mansurin kasvot. Hän on 67-vuotias juristiveteraani, joka ehti toimia maan perustuslakituomioistuimen johdossa vain muutaman päivän.

Kiistaa aiheuttanut perustuslaki menee uusiksi, ja väliaikainen hallinto ryhtyy valmistelemaan uusia parlamentti- ja presidentinvaleja.

Keskiviikkona hengellisten johtajien rinnalle parrasvaloihin nousi rauhan Nobelilla palkittu oppositiojohtaja Mohamed ElBaradei, joka vielä Mubarakin kaatumisen jälkeen arvosteli silloinkin vallan ottanutta armeijaa.

Nyt el-Baradei on sitä mieltä, että asevoimat tekivät oikein jatkaesaan vuoden 2011 Mubarakin kaatanutta, välillä hyytynyttä vallankumousta.

Tahrir-aukion raikuvat aplodit saanut armeija kerjää kuitenkin niin sanotusti verta nenästään, kun se pidätti heti kaappauksen alussa satoja muslimiveljiä.

Tapahtui armeijajohtoisen Egyptin vankilassa ennenkin istuneille Mursille ja hänen kidutetuille muslimiveljilleen mitä tahansa, niin on varmaa, ettei näitä islamisteja niin vain pyyhkäistä pois Egyptin poliittiselta kartalta.

Egyptin parhaiten organisoituna puolueena Muslimiveljeskunta osaa selviytyä varsinkin silloin, kun se on ajettu selkä seinää vasten.

Vuonna 1928 perustetun Muslimiveljeskunnan juuret tosin ovat enemmän oikeistolaiset kuin islamistiset.

”Muslimiveljeskunta ei suinkaan ollut kaatamassa Mubarakin hallintoa, vaan se tuli myöhemmin mukaan opportunistisena, kun se huomasi valtatyhjiön ja mahdollisuuden vaalimenestykseen”, eurooppalainen diplomaatti Kairossa muistuttaa.

Demokraattisesti valittu, haavoitettu ja vihainen Muslimiveljeskunta on ja pysyy. Se on jälleen vastustajilleen monella tavalla vaarallinen. Se voi hetkessä marssittaa hyvin aseistautuneet kannattajansa kaduille tai ryhtyä terroritekoihin kuten pommi-iskuihin.

Jos se jälleen kielletään, niin sillä on armeijassakin riittävästi tukijoita järjestämään vallanpitäjille epämiellyttäviä yllätyksiä.

Kansan ja kenraalien epäpyhä liitto

Kenraalien paluu Egyptin politiikkaan taas heittää synkän varjon vallankumouksen tavoitteelle rakentaa Egyptistä demokraattinen kansalaisyhteiskunta.

Puolustusministerinä ja asevoimien komentajana sotilaskaappaukselle kasvot antanut kenraali Abdul Fatah al-Sisi tosin on alusta pitäen yrittänyt vakuuttaa suurelle yleisölle, että armeija pysyy erossa politiikasta tai maan eheyttämiseksi suunniteltulta ”tiekartalta”.

Miljoonien egyptiläisten kääntyessä hetkessä armeijan paluulle suopeiksi voidaan hyvällä syyllä kysyä, kauanko kuherruskuukausi kenraalien ja islamisteja vastustavan kansan välillä kestää.

Egyptin tapahtumat heijastuvat monella tavalla myös Lähi-idän pysähtyneeseen arabikevääseen. Siellä varmasti seurataan mielenkiinnolla demokraattisesti valitun islamistisen hallinnon kaatumista uskonnon valtaa vastustavien kansanjoukkojen ja armeijan toimesta.

Amerikkalaiset ulos maasta itsenäisyyspäivänä

Vallansiirto on ongelmallinen myös Yhdysvalloille. Jos Washington myöntää sotilasvallankaappauksen tapahtuneen, niin se joutuu tarkistamaan Egyptille annettavan huikean 1,3 miljardin dollarin vuotuisen sotilasavun tilan.

Niinpä presidentti varoi käyttämästä sanaa ”coup” kehottaessaan Egyptin asevoimia edesauttamaan demokraattisesti valitun hallituksen paluuta Egyptiin.

Egyptissä olevia amerikkalaisia on kehotettu pakkaamaan ja lähtemään – ironisesti juuri heinäkuun neljäntenä. Itsenäisyyspäivän vastaanotto on peruutettu.

Tahrir-aukiolla pauhattiin eilen myös Yhdysvaltojen politiikkaa vastaan ja väkijoukossa liikkuva eurooppalainen journalisti sai osakseen jopa vihaisia katseita.

”Vallankumous on varastettu”

Pian kauan odotetun kenraali al-Sisin keskiviikkoillan puheen jälkeen ex-presidentti Mursi kertoi videolla olevansa Egyptin vaaleilla valittu presidentti.

”Vallankumous on varastettu meiltä”, hän sanoi.

Pian sen jälkeen Mursin ääni vaimennettiin samoin kuin osa islamistien mediasta.

”Kansa ei antaudu. Armeija tulee saamaan vastaansa suuren osan kansasta”, veljeskunnan poliittiseen johtoon kuuluba Essam el-Erian varoitti satelliittikanavalla ennen kuin se pimennettiin.

Kenraali al-Sisin suunnitelmasta oli vielä torstaina liikkeellä monta huhua ja tulkintaa. Kairon lehtien mukaan kartasta pääsisivät päättämään Mursin ja Muslimiveljeskunnan kaatamista ajaneet liberaalit ja vasemmistolaiset sekä myös joukko konservatiiveja islamisteja.

Uskonnollisista puolueista ”Nour” on jo kauan syyttänyt Morsia ja Muslimiveljeskuntaa vallan monopolisoinnista joka on johtanut maan polarisoitumiseen.

Islamistit ovat kuitenkin vastustaneet liberaalin Muhammed el-Baradein nimittämistä väliaikaiseksi pääministeriksi tai nykyisen, islamilaisen lain tunnustavan perustuslain romuttamista siihen tehtävien korjausten sijaan.

Nähtäväksi jää, haluavatko kenraalit Muslimiveljeskunnan osallistuvan parlamenttivaaleihin, jolloin puolue voisi nopeasti saavuttaa takaisin menettämiään asemia.

Mursille 48 tunnin lähtöpassit antanut armeija ei myöskään ole ilmoittanut, kauanko se aikoo hallita maata teknokraattien hallitus käsikassaranaan.

Teksti ja kuva
Rauli Virtanen, Kairo