Uusi rokote saa lihakset tuottamaan hi-virusta tuhoavaa vasta-ainetta

aids-lääkkeitä Aidsia sairastava zimbabwelainen Leneas Muradzi, 14, pystyy lääkkeiden avulla elämään normaalisti. Suomen Kuvalehti kertoi aids-pandemiasta numerossa 42/2011. Kuva Desmond Kwande / MV Photos.

Lääkkeet, jotka pidentävät hiv-positiivisten ihmisten elämää, myös hidastavat viruksen leviämistä muihin ihmisiin. Kun länsimaissa kehitetyt kalliit lääkkeet on saatu edullisesti käyttöön myös kehitysmaissa, jopa Afrikassa yhä harvempi sairastuu aidsiin. Toiveikkaimmat uskovat, että maailma voi vapautua aids-pandemiasta.

Lääkkeet siis tekevät nyt ainakin osittain sitä, mitä rokotteiden olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Aids-tutkijat sanoivat jo vuonna 1990, että hi-virukselta suojaava rokote olisi saatavilla vuosituhannen vaihteeseen mennessä.

VaxGen-yhtiö aloittikin kliiniset kokeet Aidsvax-rokotteella vuonna 1998, mutta viisi vuotta myöhemmin se joutui myöntämään tappionsa. Hi-virus päihitti rokotteen yhdellä ainoalla pintaproteiinia mukauttavalla mutaatiolla.

Vuonna 2007 epäonnistui Merck-yhtiön rokote. Yhdysvaltain puolustusvoimien hiv-tutkimusohjelman rokote onnistui pari vuotta myöhemmin hieman paremmin, mutta sekin vähensi infektion riskiä vain 31 prosenttia.

Lihakset käyttöön

Eläinkokeissa on kuitenkin saatu lupaavia tuloksia aivan uudesta lähestymistavasta, New Scientist kertoo. Hi-virus on lääketieteelle hankala vastustaja, koska se iskee ihmisen immuunipuolustukseen – juuri siihen mekanismiin, jonka pitäisi tunnistaa ja eliminoida taudinaiheuttajat. Virus ikään kuin iskee vihollisensa selustaan.

Kalifornian teknillisen korkeakoulun tutkija David Baltimore keksi kiertää immuunijärjestelmän kokonaan. Baltimoren ratkaisu on puoliksi rokote, puoliksi geeniterapiaa. Ideana on saada lihakset tuottamaan hi-viruksia tuhoavia vasta-aineita. Koska hi-virus jättää lihassolut rauhaan, se ei pääse eliminoimaan omaa tuhoajaansa.

Baltimoren ryhmä varusti harmittoman flunssaviruksen geeneillä, jotka tuottavat tehokkaita hi-viruksen vasta-aineita. Sitten he infektoivat hiirien jalkojen lihakset näillä vasta-aineita tehtailevilla viruksilla.

Hiiret tuottivat vasta-aineita koko elämänsä, ja ne pysyivät terveinä, vaikka tutkijat tekivät kaikkensa tartuttaakseen niihin hi-viruksen.

Yksikään hiiristä ei sairastunut, vaikka tutkijat antoivat hiirille hi-viruksia sata kertaa enemmän kuin sen annoksen, jonka tiedetään normaalisti infektoivan seitsemän hiirtä kahdeksasta.

Ihmiskokeita suunnitteilla

Tutkijat uskovat, että ihmiset reagoisivat samalla tavalla, mutta se selviää vasta kliinisten kokeiden jälkeen. Baltimore sanoi New Scientistille, että kokeet ihmisillä voisi aloittaa vuoden tai parin kuluttua.

Lihasrokotteesta on hyviä kokemuksia myös kädellisillä. Philip Johnsonin johtama ryhmä Philadelphian lastensairaalassa kokeili samaa strategiaa kaksi vuotta sitten makakeilla. Rokote suojasi eläimet siviltä, joka on apinoiden versio hiv:stä.

Myös Johnsonin ryhmällä on suunnitelmia kokeilla uutta lähestymistapaa ihmisiin. Johnson käyttää samaa flunssavirusta kuin Baltimoren tiimi.

Lihaksessa tuotettava vasta-aine on hyvin laaja-alaista. Se eristettiin ihmiseltä ensimmäisen kerran vuonna 2009, ja laboratoriotutkimusten mukaan se tehoaa ainakin 90 prosenttiin tunnetuista hi-viruksen kannoista.

Tutkijat ovat äskettäin löytäneet useita muita hi-virusta tehokkaasti tuhoavia vasta-aineita. Baltimoren hiirikokeessa jo yksi vasta-aine antoi erittäin tehokkaan suojan hi-virusta vastaan, mutta vielä kattavamman suojan ihminen voisi saada, jos lihasrokote sisältäisi kahta tai useampaakin vasta-ainetta tuottavaa geeniä, Baltimore kertoi New Scientistille.

Rokote vai geenihoito

Tavanomaisessa rokotteessa on tautia aiheuttavan viruksen pintaproteiineja. Elimistön puolustusjärjestelmä suhtautuu näihin vieraisiin proteiineihin kuin ne olisivat taudinaiheuttajia, ja alkaa tuottaa vasta-aineita ja soluja, jotka hyökkäävät taudinaiheuttajan kimppuun.

Geeniterapiassa tai ”lihasrokotteessa” on harmittomia viruksia, joihin on lisätty hi-virukseen tehoavaa vasta-ainetta tuottava geeni. Geeni aktivoituu lihassoluissa, joista tulee vasta-aineita tuottavia tehtaita.

Tavanomaisen rokotteen teho perustuu immuunijärjestelmän muistiin. Kun elimistö on kerran joutunut tuottamaan vasta-aineita ja soluja hi-viruksen pintaproteiineja vastaan, se pystyy nopeaan puolustusreaktioon myös sitten, kun sitä uhkaavat todelliset hi-virukset.

Rokotteen heikkous on sen riippuvuus immuunijärjestelmästä, jonka soluja hi-virus heikentää.

Lihasten tuottamien vasta-aineiden pitäisi pystyä taistelemaan hi-virusta vastaan niin kauan, kun geeni pysyy aktiivisena. Vasta-ainetehdas on lihaksessa suojassa hi-virukselta itseltään.