Usko ilmastonmuutokseen ei riipu tietämyksen määrästä

ilmastonmuutos
Teksti
Lauri Vanhala
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Jos ilmasto lämpenee, sen on arvioitu voimistavan sääilmiöitä. Kuva Mike Meadows / AP / Lehtikuva.

Ilmastonmuutoskeskusteluihin osallistuu kahden ääripään ihmisiä. Toiset hyväksyvät mukisematta ilmastotieteilijöiden arviot ilmiön vakavuudesta, kun taas skeptikoiden mielestä vieläkään ei ole esitetty kunnollisia todisteita koko ilmastonmuutoksen olemassaolosta.

Usein arvellaan, että mitä korkeammin koulutettu ihminen on, sitä todennäköisemmin hän hyväksyy ilmastonmuutoksen tosiasiaksi.

Uuden tutkimuksen mukaan näin ei välttämättä ole. Suhtautuminen ilmastonmuutokseen näyttää riippuvan ennakkokäsityksistä ja arvomaailmasta, ei tietämyksen tasosta. Tietämyksen lisääntyessä kiistat eivät vähene, vaan saattavat jopa pahentua.

Yalen yliopiston tutkimuksessa kartoitettiin 1 500 tavallisen ihmisen kulttuurisia arvoja sekä tieteellisen tietämyksen tasoa.

Tutkijat pyysivät vastaajia myös arvioimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa vaaraa asteikolla yhdestä kymmeneen, jossa 1 tarkoittaa olematonta riskiä, ja 10 äärimmäistä riskiä.

Vastaukset sijoitettiin kahdelle asteikolle, jotka kuvaavat kulttuurisia eroja.

Individualistinen–yhteisöllinen-asteikolla individualistit odottavat yksilöiden selviytyvän omillaan, kun taas toisen ääripään mielestä yhteiskunnan kuuluu huolehtia kaikista.

Hierarkinen–egalitaarinen-asteikolla hierarkinen tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan kaikilla ihmisillä on omat selkeät roolinsa. Egalitaarit tähtäävät tasa-arvoon.

Tutkijoiden mukaan ne ihmiset, jotka kuuluvat hierarkisiin individualisteihin, suhtautuvat skeptisemmin ilmastonmuutoksen riskeihin. He kokevat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet teollisuutta ja kaupankäyntiä haittaavina tekijöinä. Tämä ryhmä arvioi riskin olevan keskimäärin 3,5.

Vastakohtaisesti yhteisölliset egalitaarit ovat taipuvaisempia hyväksymään ilmastonmuutosteoriat. He arvioivat riskin olevan keskimäärin 7,4.

Mutta intuition vastaisesti mitä korkeampi tietämyksen taso vastanneilla oli, sitä suuremmaksi ryhmien välinen ero muodostui.

Tutkijat selittävät eron kasvamisen vahvistusvääristymällä (confirmation bias).

Teorian mukaan ihmiset pyrkivät valikoimaan saamistaan tiedoista niitä osia, jotka tukevat ja vahvistavat omia ennakkokäsityksiä. Samalla he oppivat – omasta mielestään perustellusti – hylkäämään ennakkokäsitysten kanssa ristiriidassa olevia tietoja.

Lähde: Reason