Unkari ja kiistellyt uudistukset: ”Meidät on ymmärretty väärin”

Ulkomaat 29.9.2011 13:30

Unkarin parlamentin puhemies László Kövér puolustaa maan konservatiivihallitusta kansainvälistä kritiikkiä vastaan.

Unkari Unkarin parlamentin puhemies László Kövér helsinkiläisessä hotellissa keskiviikkoiltana 28. syyskuuta. Kuva Markus Pentikäinen.

Kansallismielinen populistipuolue Fidesz on hallinnut Unkaria vuoden 2010 vaalivoiton ansiosta käytännössä yksin jo puolitoista vuotta. Fideszillä on parlamentissa täydellinen saneluvalta, ja sen monet toimet ovat herättäneet muissa EU-maissa epäilyjä maan demokratian tilasta.

Puoluetta yksinvaltaisesti johtava pääministeri Viktor Orbán on käyttänyt vahvaa asemaansa hyväkseen. Unkarin hallinnossa on tehty täydellinen puhdistus – yli 800 virkamiestä on potkittu pois ja vaihdettu Fideszin tukijoihin.

Orbán on uudistanut perustuslakia jo useita kertoja. Hän on nimittänyt omat tukijansa korkeimpaan oikeuteen ja tiedotusvälineitä valvovaan medianeuvostoon.

Unkarin parlamentin puhemies László Kövér torjuu tiukasti hallitukseen kohdistetut syytökset.

”Kritiikki on hyvin pinnallista ja puolueellista”, hän sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa.

Hän arvelee, että suurin osa arvostelijoista ei ole edes lukenut Unkarin medialain tai uuden perustuslain sisältöä. Hänen mielestään kysymys on sosialistien ja liberaalien lietsomasta ”kansainvälisestä hysteerisestä kampanjasta” Unkaria vastaan.

”Taustalla on puoluepolitiikkaa”, Kövér sanoo. ”Kansainvälinen vasemmistolainen ja liberaali lehdistö on löytänyt Unkarista yhteisen vihollisen.”

Kövér korostaa, että Fidesz saavutti kahden kolmasosan enemmistön rehellisissä vaaleissa. Murskavoitto johtui siitä, että maata hallinnut sosialistien ja liberaalien koalitio oli ajanut maan syvään taloudelliseen, poliittiseen ja moraaliseen kriisiin.

”Orbánin hallituksen kannatus on edelleen korkealla”, Kövér huomauttaa.

”Saisimme kahden kolmasosan enemmistön uudelleen, jos vaalit pidettäisiin nyt. Fidesz on menettänyt kannatustaan, mutta niin on oppositiokin.”

Ongelmia taloudessa

Kövér on ollut kansanedustaja vuodesta 1990, joten hän on nähnyt läheltä Unkarin murroksen itäeurooppalaisesta kommunistivaltiosta markkinatalousmaaksi. Häntä pidetään rehellisenä ja suoraselkäisenä poliitikkona, puolueensa omanatuntona, joka uskaltaa kritisoida ääneen myös pääministeri Orbánia.

Kritiikki on kuitenkin ilmeisesti varattu puolueen sisäiseen keskusteluun, sillä tänään päättyneellä Suomen-vierailullaan Kövér on keskittynyt puolustamaan hallituksen politiikkaa.

Unkarin talous romahti täydellisesti kolme vuotta sitten edellisen sosialistihallituksen aikana. Unkarin oli pakko turvautua tuolloin Kansainvälisen valuuttarahaston ja EU:n apuun.

EU ja IMF asettivat 20 miljardin euron tukipakettinsa ehdoksi, että Unkari leikkaa valtiontaloutensa alijäämän enintään 3,8 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna hallitus yritti kasvattaa budjettivajeensa seitsemään prosenttiin lupaamiensa veroleikkausten rahoittamiseksi. EU ja IMF eivät hyväksyneet tätä. Ne varoittivat Orbánin hallitusta lepsusta taloudenpidosta ja keskeyttivät neuvottelut maan uudesta rahoitusohjelmasta.

EU on arvostellut myös yksityisten eläkesäästöjen käyttämistä valtionvelan lyhentämiseen sekä hallituksen säätämiä kriisiveroja, joista kolmetoista Unkarissa toimivaa monikansallista yritystä on valittanut EU:n komissiolle.

Eläkevarojen kansallistamisella Unkarin budjettivaje on saatu nyt pudotettua noin kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vaje uhkaa kasvaa taas ensi vuonna neljällä miljardilla eurolla, mikä johtaisi uusiin leikkauksiin.

Unkari siirtyi viime vuonna tuloverotuksessa 16 prosentin tasaveroon. Pienten ja keskisuurten yritysten verotus laskettiin samalla 19 prosentista kymmeneen.

Kövérin mukaan talouden syösykierre on saatu katkaistuksi näillä toimilla. Työttömyys on pudonnut 11-12 prosenttiin ja valtion velkaa on lyhennetty jonkin verran. Mutta talouskasvu on edelleenkin heikkoa ja Unkari on ajautumassa hyvää vauhtia uuteen taantumaan.

Sakkoja vai sananvapautta?

Kaikkein kovinta kritiikkiä Orbánia kohtaan on nostattanut uusi medialaki, joka hyväksyttiin viime joulukuussa. Se antaa hallituksen nimittämälle medianeuvostolle oikeuden sakottaa tiedotusvälineitä, jos ne julkaisevat hallituksen mielestä loukkaavaa aineistoa. Kaikki medianeuvoston jäsenet ovat Fideszin nimittämiä. Toistaiseksi sakkoja ei ole kuitenkaan jaeltu.

Toimittajien kansainvälinen sananvapausjärjestö IPI vetosi viime maanantaina Unkarin hallitukseen, jotta se muuttaisi medialainsäädäntöään kansainvälisten standardien mukaiseksi. Myös monet muut ovat arvioineet, että medialaki rajoittaa merkittävästi sananvapautta

Kövér torjuu kritiikin. ”Unkarin medialaissa ei ole mitään sellaista, mikä ei löytyisi myös muiden EU-maiden lainsäädännöstä”, hän väittää.

Huhtikuussa hallitus hyväksytti parlamentissa uuden perustuslain. Se rajoittaa muun muassa perustuslakituomioistuimen valtaa, tuomareiden lukumäärää ja toimikautta.

Perustuslakituomioistuin on toiminut perinteisesti vastavoimana poliittiselle vallalle. Nyt siitä on tullut poliitikkojen käsikassara.

Kövér ei hyväksy tätäkään kritiikkiä. Hän korostaa, että vanha perustuslaki periytyi 1990-luvun taitteesta kommunismin romahduksen ajoilta. Hänen mukaansa sitä oli pakko muuttaa, jotta hallitus pystyisi uudistamaan yhteiskuntaa.

”Unkarin perustuslakituomioistuimella on ollut kaikkein laajimmat valtaoikeudet koko Euroopassa”, hän huomauttaa.

”Sen valtaoikeuksiin oli pakko puuttua, koska Unkari oli ajautunut vakavaan taloudelliseen ahdinkoon. Hallituksella ei ollut riittävästi liikkumavaraa talouskriisin hallitsemiseksi.”

Pääministeri Orbánin itsevaltaista johtamistyyliä on verrattu oikeistolaiseen nationalistijohtajaan Miklós Horthyyn, joka johti Unkaria 1940-luvulla diktatorisin ottein.

Orbánin kansansuosio on nyt laskusuunnassa, mutta hajanainen oppositio ei muodosta todellista uhkaa hänen politiikalleen. Mahdolliset uudet budjettileikkaukset eivät myöskään lisää opposition kannatusta, sillä koko talouskriisi pannaan edellisen sosialistihallituksen syyksi.

Kövér on yksi Fideszin perustajajäsenistä. Puolue syntyi kommunismin romahduksen aikoihin liberaalina opiskelijaliikkeenä, mutta se on muuttunut kansallismieliseksi ja populistiseksi konservatiivipuolueeksi.

Kövér myöntää muutoksen, mutta korostaa samalla, että koko Unkarin puoluekenttä on muuttunut perusteellisesti 20 viime vuoden aikana.

”Me olimme tuolloin liberaaleja siinä mielessä, että vaadimme diktatuurin kumoamista, vapauksia ja markkinataloutta”, hän sanoo.