Tutkimus kertoo: Näin euronuoret ajattelevat tieteestä

Jukka Ukkola
Ulkomaat 1.11.2009 10:01

Suomalaisnuoret luottavat tieteen mahdollisuuksiin, mutta IT-tekniikka ei heitä kiinnosta.

Kemianluokka Ella Koponen (vas) ja Vanilla Aminoff tekivät kemiankokeita Helsingin kuvataidelukiossa opettaja Carla Urbanon ohjauksessa. Kuva Hannu Lindroos

Eurooppalaisia nuoria kiinnostavat ennen muuta kulttuuria ja viihdettä koskevat ”pehmeät” uutiset. Niitä lukee kymmenestä nuoresta yhdeksän. ”Kovat” uutiset, politiikka ja talous kiinnostavat harvempaa kuin joka toista nuorta.

Tämä varsin yhtenäinen tulos käy ilmi vasta julkaistusta tutkimuksesta, jonka EU:n komissio on tehnyt haastattelemalla noin vuosi sitten lähes 25 000 eurooppalaista 15-25-vuotiasta nuorta 27 maassa.

Tutkimuksessa kyseltiin myös nuorten käsityksiä tieteestä, keksinnöistä ja tulevaisuuden uhista.
Kiinnostus tieteeseen ja teknologiaan sijoittuu pehmeiden ja kovien uutisten puoliväliin. Kiinnostus on sitä todennäköisempää mitä vanhempi, koulutetumpi, kaupunkilaisempi vastaaja on. Suosituimpia aiheita ovat uudet keksinnöt, maapallo ja ympäristö sekä ihmiskeho.

Sukupuolijako näyttää aika perinteiseltä: tiede ja teknologia kiinnostaa kolmea neljästä miehestä ja joka toista naista. Miehiä kiinnostavat eniten uudet keksinnöt, teknologia ja tietotekniikka, naisia ihmiskeho ja lääketieteen löydökset.

Kolmannes eurooppalaisnuorista on sitä mieltä, että tiede tuottaa enemmän hyötyjä kuin haittoja, mutta toisaalta jopa hieman suurempi osa katsoo, että voitontavoittelu motivoi tiedemiehiä liikaa. Yli puolet vastanneista haluaa tieteen palvelevan ensisijaisesti ”tiedon kehittymistä”, vähemmistö haluaa sen palvelevan ensisijaisesti liike-elämää ja yrityksiä.

Tiedonvälitys arkea

Suomalaiset vastaajat sijoittuvat useissa kyselyissä eurooppalaisen jakauman keskivaiheille. Hännänhuippuja eli vähiten kiinnostuneita he olivat informaatio- ja tiedonvälitysteknologiasta, ICT:stä. Siitä ilmoitti olevansa hyvin kiinnostunut vain 16 prosenttia suomalaisnuorista, kun listan ykkösmaassa Liettuassa julkinörttejä oli 63 prosenttia.

Selitystä nokialandian yllättävään tulokseen ei anneta, mutta ehkä taustalla on koko aiheen arkipäiväistyminen.

Toinen ala, jossa suomalaiset erottuvat muista, on tiedeoptimismi. Se näkyy lähes kaikissa vastauksissa, joita on annettu tieteen hyötyjä, haittoja ja pelkoja koskeviin kysymyksiin: suomalaisnuoret ovat pelottomimmassa päässä.

Meillä alle puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tiedemiehillä on sellaista valtaa, joka voi tehdä heistä vaarallisia. Muualla vaarallisia tieteilijöitä pelätään enemmän, Kyproksella ja Kreikassa jopa yli 80-prosenttisesti. Suomalaiset uskovat eniten siihen, että sikiötutkimuksista on enemmän hyötyjä kuin haittoja (71-7), kun esimerkiksi Itävallassa haittoja pidettiin suurempina luvuin 35-32. Samansuuntainen tulos oli aivotutkimusten osalta.

Kännyköitä pidetään Suomessa enemmän hyödyllisinä kuin haitallisina murskaluvuin 80-4, kun Kreikassa luvut ovat melkein päinvastaiset, 14-52.

Ydinvoiman haittoja pidetään useimmissa maissa suurempina kuin hyötyjä. Ainoan poikkeuksen tekevät tšekit (43-29). Suomikin sijoittuu lähelle luottavaisinta päätä (31-36). Nuorista 57 prosenttia on sitä mieltä, että tehokkain ratkaisu ilmaston lämpenemiseen on perusteellinen eurooppalaisen elämäntavan muutos.

Pelottomat suomalaiset

Tieteen pahin kammotus on nuorten mielestä geneettisesti muunneltu ruoka, jonka hyötyjä pitää haittoja suurempina vain 17 prosenttia vastanneista.

Myös ympäristöriskejä suomalaiset pitävät varsin vähäisinä, ja osa kyselyssä tarjotuista mahdollisista terveysuhista näyttää meillä melkein tuntemattomilta. Sellainen on esimerkiksi asuminen kemian tehtaan naapurissa, jota Suomessa piti suurena terveysriskinä vain 13 prosenttia, Portugalissa 66 prosenttina.

Ydinvoimalan naapuruuskin tunnettiin Suomessa suureksi uhaksi vain harvoin (18 prosenttia), eivätkä suomalaisnuoria säikyttele uudet epidemiat, pohjavesien saastuminen, geeniruoka eivätkä torjunta-ainejäämät, saati voimalinjojen lähellä asuminen tai kännykän käyttö.

Keskustelu

Hei,

yritin etsiä lisätietoa tutkimuksesta komission sivuilta ja netistä, mutta en onnistunut siinä. Minkä niminen tutkimus on kyseessä?