Turkin itsevaltias haastaa yhä kovemmin riitaa lännen kanssa, syyttää "lupausten täydellisestä pettämisestä"

Kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan kovenevat puheet liittyvät Turkin sisäisiin ongelmiin.

EU
Teksti
Mika Horelli
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Turkin itsevaltaisen presidentti Recep Tayyip Erdoğanin epäillään kiristävän nyt tahallaan välejään länteen. Syynä pidetään yhä syvemmässä talousahdingossa tarpovan Erdoğanin pyrkimystä löytää maansa pahenevalle tilanteelle ulkopuolisia syntipukkeja.

Yksi tuoreimmista kiistoista liittyy Turkin miehittämän Pohjois-Kyproksen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Turkki on lähettänyt öljynporausaluksensa Fatihin ja Yavuzin poraamaan kaasua ja öljyä Pohjois-Kyproksen vesiltä.

Sekä EU että Yhdysvallat ovat vaatineet Turkkia lopettamaan porausoperaatiot miehitysalueella kansainvälisten lakien vastaisina, mutta Turkki on viitannut kintaalla molempien protesteille. Turkin mukaan merialueet ovat osa sen omaa mannerlaattaa ja vaikka eivät olisikaan, kyproksenturkkilaisilla on samat oikeudet saaren luonnonvaroihin kuin kyproksenkreikkalaisillakin.

Euroopan unioniin kuuluvan Kyproksen kreikkalaisen osan pääkaupungissa Nikosiassa Turkin väitteet kiistetään jyrkästi. Maanantaina 8. heinäkuuta 2019 EU varoitti Turkkia kansainvälisen lain vastaisten toimien jatkamisesta ja toi esiin muun muassa taloudellisten sanktioiden mahdollisuuden. Käytännössä tämä tarkoittaisi leikkauksia EU:n Turkille antamaan talousapuun ja maan Euroopan investointipankin lainojen jäädyttämistä.