Tšeljabinskin tulipallo oli törmäillyt ennenkin

Tšeljabinskin meteoriitin palassa näkyvä tumma kuori johtuu törmäyksestä toisen taivaankappaleen kanssa tai ajautumisesta liian lähelle aurinkoa. Kuva Dr. Victor Sharygin.

Viime helmikuussa Tšeljabinskissa tuhoa aiheuttanut
meteoriitti oli aiemmin törmännyt johonkin toiseen taivaankappaleeseen
aurinkokunnassamme, tai sitten se oli ajautunut liian lähelle aurinkoa. Tätä mieltä
ovat novosibirskiläisen Geologian ja minerologian instituutin tutkijat
analysoituaan meteoriitin maahan asti
selvinneitä kappaleita.

Muutaman senttimetrin läpimittaisten kappaleiden rakenne
osoittaa, että meteoriitti oli osittain sulanut jo ennen kuin se kuumentui
maapallon ilmakehässä, kertoivat tutkijat Euroopan geokemian seuran
konferenssissa Firenzessä tiistaina.

Venäläistutkijat jakoivat meteoriitin kappaleet värin ja
rakenteen mukaan kolmeen tyyppiin: vaaleisiin, tummiin ja näiden välimuotoihin.
Tummien kappaleiden rakenne ja koostumus todistaa hyvin intensiivisestä
sulamisesta joko törmäyksessä tai käynnistä lähellä aurinkoa. Tällainen
materiaali poikkeaa maan ilmakehässä tapahtuneen sulamisen ja
uudelleenjähmettymisen synnyttämästä niin sabotusta sulamiskuoresta
meteoriiteissa.

Sulamiskuoressa oli myös platinaryhmän alkuaineiden
osmiumin, iridiumin ja platinan seosta, joita meteoriiteissa tavataan harvoin.

Tšeljabinskiin iskenyt taivaankappale oli läpimitaltaan
noin 17-metrinen. Tällaisia pikkukiviä on käytännössä mahdotonta löytää
taivaalta ennen kuin ne saapuvat ilmakehään. Satojen metrien läpimittaiset
tappaja-asteroidit tunnetaan lähialueiltamme jo suhteellisen hyvin.

/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:”Normaali taulukko”;
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:””;
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:”Times New Roman”,”serif”;}