Trumpin uho palvelee Pohjois-Korean diktaattoria: Kansa ei valita nälkää, kun Yhdysvallat uhkaa

Pohjois-Korea on jälleen nälänhädän partaalla, mutta Kim Jong-Un on päättänyt käyttää rahat armeijan kehittämiseen.

Donald Trump
Teksti
Katri Merikallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Presidentti Donald Trump on viikon kuluessa toistamiseen uhannut Pohjois-Koreaa ”tulella ja raivolla”, jos tämä vielä uhkailee Yhdysvaltoja ohjusiskulla.

Pohjois-Korea on puolestaan ilmoittanut, että sen armeija on elokuun puolivälissä valmis ampumaan ohjuksensa Japanin yli lähelle Yhdysvaltain hallitsemaan Guamia.

”Katsotaan mitä hän [Kim Jong-un] tekee Guamin suhteen”, Trump ampui takaisin. Trump uhkasi, että jos Kim Jong-un tekee jotain Guamissa, Pohjois-Koreassa tapahtuu sellaista, “jota kukaan ei ole koskaan aiemmin nähnyt”.

Kun maailma pohtii, onko edessä ydinsota, Trumpin lausunnot ovat todennäköisesti musiikkia Kim Jong-unin korville.

Koska armeija vie leijonan osan köyhän maan tuloista, uhraukselle tarvitaan painavia syitä. Trumpin uhkauset ovat juuri sellaisia.

 

Kun Pohjois-Korean edellinen johtaja Kim Jong-il kuoli 2011, hänen seuraajakseen valittiin 27-vuotias Kim Jong-un.

Tämä oli heti suuren valinnan edessä: ryhtyäkö uudistamaan maan surkeaa taloutta vai keskittyäkö armeijan pönkittämiseen?

Talousuudistusten tärkeyttä ja Pohjois-Korean erityissuhdetta Kiinan kanssa korosti Kim Jong-unin keskeinen neuvonantaja, nuoren johtajan setä Jang Song-thaek

Kenraalit kuitenkin voittivat. Jang Song-thaek teloitettiin 2013. Armeija ja ydinaseen kehittäminen nousivat ykköseksi. Suhteet Kiinaan viilenivät tuntuvasti.

Nyt 33-vuotias Kim Jong-un on johtanut suljettua 25 miljoonan asukkaan maata kuusi vuotta. Armeija nielee arviolta neljänneksen köyhän maan bkt:stä. Se on enemmän kuin missään muussa maassa.

Kim Jong-un on perustellut ydinaseen tärkeyttä viittaamalla muun muassa Libyaan ja Irakiin. Jos Muammar Gaddafilla ja Saddam Husseinnilla olisi ollut ydinase, Yhdysvallat olisi jättänyt maat rauhaan. Pohjois-Korea ei aio odottaa toimittomana, milloin Yhdysvallat iskee sen kimppuun.

 

Koska Kim Jong-un valitsi asevoimien kehittämisen, Pohjois-Korean talous on jäänyt uudistamatta. Ruokaturva on heikko, ja maa on jälleen nälänhädän partaalla.

YK:n mukaan suuri osa tämän vuoden sadosta on tuhoutunut pitkän kuivuuden takia, ja pohjoiskorealaiset tulevat tarvitsemaan ruokahätäapua ulkomailta.

1990-luvun puolivälissä arviolta miljoonan pohjoiskorealaisen uskotaan kuolleen nälkään.

Mitä enemmän Yhdysvallat uhkailee, sitä helpompi Pohjois-Korean johdon on perustella sitä, että valtion vähät varat käytetään vastakin ydinaseen rakentamiseen eikä esimerkiksi maan ruokaturvan parantamiseen.

Yhdysvaltoja vastaan suunnatut sotaisat lausunnot, joita maan tv-asemilla näytetään, on suunnattu ensisijaisesti juuri omalle kansalle uskon vahvistamiseksi.

”Kim Jong-unin hallinto olisi todellisuudessa pulassa, jos Yhdysvallat muuttaisi retoriikkaansa”, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.

 

Juuri sellaisen retoriikan, joka ei hyödytä Pohjois-Korean hallintoa, on ottanut käyttöönsä Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillersson.

Hän on todennut, että Yhdysvallat ei ole Pohjois-Korean vihollinen eikä se etsi tekosyytä lähettääkseen sotajoukkojaan Pohjois-Koreaan.

”Me emme pyri hallinnon vaihtamiseen, me emme yritä kaataa hallintoa, me emme yritä nopeuttaa Korean niemimaan yhdistämistä”, Tillersson sanoi.

Hänen mukaansa Yhdysvallat yrittää vakuuttaa Pohjois-Korealle, ettei se uhkaa maata.

”Mutta te uhkaatte meitä tavalla, jota me emme voi hyväksyä ja meidän on siihen vastattava”, Tillerson sanoi.

Kiinalla ei ole Pohjois-Korean nykyjohdon kanssa suhdetta, jolla pattitilanne purettaisiin.

Yhdysvallat vaatii Pohjois-Korean naapuria Kiinaa puuttumaan selvästi jämäkämmin Pohjois-Korean ydinaseohjelman kehittämiseen.

Kiina hyväksyi lauantaina 5. elokuuta YK:n turvaneuvoston asettamat uudet talouspakotteet Pohjois-Korealle. Niiden uskotaan leikkaavan kolmanneksen maan vientituloista.

Mutta toisin kuin Yhdysvallat haluaa nähdä, Kiinalla ei ole enää Pohjois-Korean nykyjohdon kanssa sellaista erityissuhdetta, jolla pattitilanne purettaisiin, sanoo tutkija Elina Sinkkonen.

Kim Jong-un ei ole käynyt virallisella vierailulla Kiinassa eikä maiden välisiä suhteita hoideta enää puolueiden kesken. Vuoropuhelu käydään perinteisiä diplomaattisia kanavia pitkin.

 

Kiinan valtiollinen sanomalehti totesi perjantain pääkirjoituksessaan, että jos Pohjois-Korea tekee ensimmäisenä iskun, joka uhkaa Yhdysvaltoja, Kiina tulee pysyä puolueettomana.

”Mutta jos Yhdysvallat ja Etelä-Korea tekevät iskun ja yrittävät syrjäyttää Pohjois-Korean hallinnon ja muuttaa Korean niemimaan poliittista mallia, Kiina tulee sen estämään”, lehti kirjoitti.

Kiina haluaa alueelle ennen kaikkea vakautta. Jos se lopettaisi ruuan ja öljyn myymisen Pohjois-Korealle kokonaan, voisi se merkitä nälänhädän kärjistymistä ja kasvavia pakolaisvirtoja Kiinan puolelle.

Sitä Kiina ei halua. Maassa pidetään syksyllä tärkeä puoluekokous, jossa tehdään keskeisiä johtajavaihdoksia vuosiksi eteenpäin. Siksi vakaus on maata johtavalle kommunistiselle puolueelle nyt kaikkein tärkeintä.