Trumpin matkustusrajoitukset ovat karmea isku muutenkin ahdingossa oleville lentoyhtiöille – kamppailevat nyt henkiin jäämisestä

Jo ennen Trumpin päätöstä koronaviruksen arvioitiin aiheuttavan lentoyhtiöille 113 miljardin dollarin suuruisen liikevaihdon menetyksen.
Ulkomaat 14.3.2020 08:32
Lentokoneita Helsinki-Vantaan lentokentällä Vantaalla 14. elokuuta 2019.
Lentokoneita Helsinki-Vantaan lentokentällä Vantaalla 14. elokuuta 2019. © MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA

Presidentti Donald Trumpin keskiviikkona 11.3. ilmoittama päätös, jolla Atlantin lentoliikennettä rajoitetaan kovalla kädellä, on aiheuttanut suuren kaaoksen ja hätätilan koronaviruksen jo muutenkin raskaalla kädellä koettelemille lentoyhtiöille ja niiden asiakkaille.

Trump ilmoitti, että pääsy Yhdysvaltoihin kielletään kuukaudeksi kaikilta sellaisilta matkustajilta, jotka ovat edeltäneiden 14 päivän aikana vierailleet jossakin Euroopan Schengen-alueeseen kuuluvista 26:sta maasta. Kielto koskee siis muitakin kuin näiden maiden kansalaisia.

Kielto ei sen sijaan koske Yhdysvaltain kansalaisia eikä pysyvän oleskeluluvan omaavia ulkomaalaisia. Heidänkin on kuitenkin saavuttava maahan erikseen hyväksytyn lentoaseman kautta.

Lentämistä ei siis suoranaisesti kielletty, mutta näin rajut rajoitukset maailman vilkkaimmalla lentoreitillä  aiheuttivat silti dramaattisia seurausvaikutuksia. Kenelläkään ei ole varaa lennättää tyhjiä koneita yli Atlantin.

 

Isoksi peluriksi Pohjois-Atlantin reiteillä noussut norjalainen halpalentoyhtiö Norwegian ilmoitti peruvansa 4 000 lentoa ja lomauttavansa puolet henkilökunnastaan. 40 prosenttia kauko- ja 25 prosenttia Euroopan lennoista pysyy maassa ainakin toukokuun loppuun saakka.

Finnair perui saman tien Atlantin-lentonsa nykynäkymillä huhtikuun 12. päivään saakka. New Yorkiin tosin lennetään vielä 18.3. asti, jotta asiakkaat saataisiin palautettua kotiin.

Muista eurooppalaisista yhtiöistä saksalainen Lufthansa ja sen kolme tytäryhtiötä lentävät normaalisti 20:een kohteeseen Yhdysvalloissa. Trumpin kiellon voimaantulon jälkeen kohteita jää jäljelle kolme.

Finnair ja Norwegiankin ovat kuitenkin pikku pelureita markkinalla, jossa lentoyhtiöiden yhdistyksen IATA:n mukaan joka päivä noin 550 konetta kuljettaa 125 000 matkustajaa yli Atlantin.

Kolmen suuren amerikkalaisyhtiön Americanin, Unitedin ja Deltan osuus on yli 200 lentoa. Selvästi suurin on Delta.

Isotkin joutuvat leikkaamaan voimakkaasti tarjontaansa. Finnairin kanssa tiiviissä yhteistyössä lentävä American ilmoitti lentävänsä huhtikuussa vain puolet Euroopan-lennoistaan.

American kertoo jo nyt leikkaavansa koko kansainvälistä tarjontaansa kesäaikataulukauden aikana yli kolmanneksella. Se on erittäin suuri vähennys jättiyhtiölle, joka lentää joka päivä noin 6 800 lentoa.

Yhtiöiden ajankohtaisin ongelma on kuitenkin Eurooppaan jääneiden yhdysvaltalaisten saaminen takaisin kotiin.

Tilanne on aiheuttanut suuren rynnistyksen länteen suuntautuville lennoille. Lipuista ollaan nyt valmiita maksamaan maltaita.

Spekulaatioiden vähentämiseksi kaikki kolme amerikkalaisyhtiötä ovat ilmoittaneet asettavansa matkoille ehdottoman hintakaton.

 

Samaan aikaan lentojen kysyntä on romahtanut myös muualla maailmassa. Alalla on alkanut eksistentiaalinen kamppailu hengissä pysymisestä.

Siinä haetaan ja on jo saatukin apua myös julkiselta vallalta. Turismista riippuvaiset maat kauhistuvat matkailutulojensa romahtamista, kehittyneet maat lentoliikenteen globaalien verkostojen murenemista ja ihan kaikki massiivisia työllisyysvaikutuksia.

Ne ulottuvat pitkälle lentoyhtiöiden ulkopuolellekin, ensimmäisinä alan lähipiiriin. Suomessakin sekä lentokenttäyhtiö Finavia että nyt myös lennonjohtopalveluja tarjoava ANS Finland ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista lentojen määrän vähentymisen vuoksi.

IATA arvioi jo ennen Trumpin Atlantti-päätöstä, että koronavirus aiheuttaa lentoyhtiöille 113 miljardin dollarin suuruisen liikevaihdon menetyksen. Lisäksi tulee siis nyt myös Atlantin hiipuminen. Schengen-maiden ja Yhdysvaltain välinen liikenne synnytti IATA:n mukaan viime vuonna 20,6 miljardin dollarin liikevaihdon.

Tässä vaiheessa valtioilta on haluttu lähinnä epäsuoraa tukea.

Ensimmäinen toivomus oli helpotus sääntöön, jonka mukaan lentoyhtiön on käytettävä 80 prosenttia sille vilkkailla lentokentillä annetuista lentoonlähtö- ja laskuajoista eli sloteista. Muussa tapauksessa slotit annetaan muille.

Tämä määräys olisi merkinnyt sitä, että yhtiöt olisivat joutuneet lennättämään tyhjiä koneita vain pitääkseen kiinni tulevaisuutensa kannalta elintärkeistä sloteista. Nyt viranomaiset ovat joustamassa tästä säännöstä.

Alalla vaaditaan myös verotuksen keventämistä, liikennöimismaksujen alentamista, leasing-maksujen lykkäämistä ja lukuisia muita toimia, joiden avulla ahtaalle ajetut yhtiöt voisivat säästää rahaa.

Suuressa ahdingossa oleva Norwegian on jo saanut Norjan hallitukselta lupauksia liikennöimismaksujen alentamisesta. Se ei riitä mihinkään.
Yhtiö julkisti perjantaina 13. maaliskuuta tiedotteen, jonka mukaan nyt tarvitaan ”maksuvalmiuteen välittömästi vaikuttavia toimia” eli riihikuivaa rahaa.

”Pääomamarkkinoiden levottomuus on saanut käytännössä aikaan sen, että lainaa ja luottoa ei ole enää mahdollista saada. Tämä merkitsee, ettei toimintaa voida rahoittaa tavanomaisella tavalla”, raskaasti velkaantuneen yhtiön tiedotteessa sanotaan. Tilanne on siis äärimmäisen tukala.

 

Myös pankkiirien puoleen on käännytty. Kaikki kolme isoa amerikkalaisyhtiötä ovat nostaneet miljardien luottoja.

Omistajilta on tuskin apua tulossa. Lentoyhtiöiden osakekurssit ovat viime päivinä olleet liki vapaassa pudotuksessa.

Trumpin Atlantti-ilmoituksen jälkeisenä päivänä torstaina isojen amerikkalaisyhtiöiden kurssit laskivat jopa 20 prosenttia, British Airwaysin noin 16 prosenttia . Finnairin osakkeesta maksettiin vuodenvaihteessa noin 6 euroa, perjantaina enää 3,57 euroa. Lisärahan sijoittaminen lentoyhtiöön ei näissä oloissa vaikuta houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Finnairin omistajat pääsevät kuulemaan ensi käden tietoja yhtiökokouksessa ensi keskiviikkona. Yhtiöstä kerrottiin, että se aiotaan pitää suunnitelmien mukaisesti, vaikka maan hallitus on kieltänyt suurten yleisötilaisuuksien järjestämisen.