Terveisiä Suomesta

Teksti
Juho Salminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Jaakko Oksanen

SK 33/2005: Acehilaiset odottavat paljon Helsingissä neuvotellulta rauhansopimukselta. Prikaatikenraali Jaakko Oksasen tehtävä on saada 30 vuotta kestäneet vihollisuudet päättymään.

Teksti Katri Merikallio
Kuva Markku Niskanen
(SK 33/2005)

Kuva yllä: Prikaatikenraali Jaakko Oksasen tärkein yhteistyökumppani on Indonesian armeijan kenraalimajuri Bambang Darmono, jonka vastuulla on joukkojen vetäminen Acehista.

Jaakko Oksanen on vaihtanut sotilasunivormunsa siviilivaatteisiin. Hän istuu leppoisasti Suomen Kuvalehden toimituksessa kertomassa tulevien kuukausien ohjelmastaan. Aseriisunta kuulostaa Oksasen kertomana kovin yksinkertaiselta.

»Sissien kanssa sovitaan, että he tulevat viidakosta tien varteen määrättyyn kellonaikaan. He luovuttavat aseensa ja ammuksensa kansainväliselle tarkkailijaryhmälle, joka tuhoaa aseet siinä paikan päällä.»

Kun Jaakko Oksanen on kuukauden kuluessa saanut ulos viidakoista 240 asetta ja 750 sissiä – ensimmäisen neljänneksen kaikista – hän soittaa yhteistyökumppanilleen kenraalimajuri Bambang Darmanolle armeijan päämajaan Banda Acehiin ja kertoo, että nyt on teidän vuoronne. Sitten Darmanon marssittaa oman ensimmäisen neljänneksensä, 8 000 sotilasta, laivaan, joka purjehtii pois Acehista.

»Kun vitsailin Bambangille, että entä jos minulla onkin 240 asetta kasassa jo 16. syyskuuta – seuraavana päivänä kun aseiden luovutus alkaa – hän vastasi, että silloin hänellä on 8 000 miestä laivassa samana iltana. Meidän välillämme on syntymässä hyvä suhde, ja se on hirveän tärkeää», Oksanen sanoo.

Kun asiat näin sujuvat, joulukuun loppuun mennessä Acehista on poistunut 32 000 sotilasta ja poliisia. Entiset sissit ovat palanneet riisipelloille ja arkisiin askareihinsa. Aseiden luovutusta valvovat miehet voivat lähteä kotiin, Oksanen heidän mukanaan.

Karkuun ei pidä lähteä

Ja sitten tulee iso jos. Oksasella ei ole illuusioita siitä, että asiat sujuisivat niin yksinkertaisesti kuin ne on maanantaina allekirjoitettuun sopimukseen kirjattu.

»Tulee varmasti tilanteita, joihin kukaan ei osaa varautua. EU:n pitää nyt muistaa, että ensimmäisistä takaiskuista ei saa säikähtää, vaan operaatio viedään loppuun sovitulla tavalla.»

Sopimuksessa sanotaan, että Acehissa järjestystä valvoo tulevaisuudessa 9 100 poliisia. Maakuntaan jäävät 14 700 Indonesian armeijan sotilasta puolestaan pysyvät erossa Acehin sisäisistä asioista ja huolehtivat ulkoisesta turvallisuudesta. Tämä on melkein vallankumouksellista Indonesiassa.

Oksanen panee toivonsa sopimuksen muotoiluun. »Se on mielestäni hyvä ja taitavasti tehty sopimus. Se on valvottavissa, sanktiot on kirjattu ja osapuolet tietävät ne.»

»Aceh on suunnilleen Lapinläänin kokoinen alue, joten mikään määrä tarkkailijoita ei pysty olemaan läsnä kaikkialla. Sopimus voi toteutua vain jos osapuolet niin haluavat – ja sen suhteen olen optimistinen.»

Luottamuksen rakentaminen taistelevien osapuolten välille on Oksasen mielestä nyt kaiken pohja.

»Sissin tilanne on helppo kuvitella: siinä hän seisoo tien reunassa ilman asetta. Hän voi palata metsään, hankkia itselleen jostain uuden laittoman aseen ja ryhtyä rikolliseksi, jolla ei ole enää GAMin tukea. Tai sitten hän voi palata kyläänsä ja entisiin askareisiinsa», Oksanen kuvailee.

»Suurin riski sissin kannalta on tietenkin turvallisuus. Hän on aseensa luovutettuaan hyvin haavoittuva. Siksi olisi tärkeää, että integroituminen yhteiskuntaan alkaa välittömästi, mikä vaatii ehdottomasti tukea.»

Oksasen mielestä parasta olisi, jos sissi voisi palata omaan kyläänsä, ja että kyläläiset ottaisivat hänet vastaan sankarina.

Yhtä lailla Indonesian armeijan joukkojen pitäisi Oksasen mielestä voida lähteä maakunnasta kunniakkaasti.

»Kumpaakaan osapuolta ei saa nöyryyttää, ja kummankin täytyy kokea voittavansa – niin kuin asia onkin», Oksanen muistuttaa.

Ei pikavoittoja kenellekään

Lapin sotilasläänin komentaja Jaakko Oksanen, 57, on vuosikymmenien varrella ehtinyt harjoitella aseriisuntaa ja -valvontaa moneen otteeseen. Hän on ollut Siinailla, Beirutissa, Etelä-Libanonissa ja Jerusalemissa, yhteensä neljä vuotta.

»Minusta vahvuuteni Acehissa on se, että tiedän, mistä näissä asioissa on kysymys. Ja sen, ettei pikavoittoja ole tarjolla kenellekään: nämä ovat pitkiä prosesseja.»

Myös työskentely Martti Ahtisaaren kanssa oli Oksaselle ennestään tuttua. Kun YK:n päämaja räjäytettiin Bagdadissa 2003, Ahtisaari kutsui Oksasen mukaansa asiaa selvittämään.

Acehin hanke on ollut poikkeuksellinen, koska Oksanen on saanut olla neuvottelujen alusta asti hahmottamassa sopimusta aseiden luovutuksen ja joukkojen vetämisen osalta – ja nyt hän saa testata suunnitelmansa vielä käytännössä.

»Tällainen on harvinaista herkkua.»

Kummisetä Ahtisaari

Acehilaiset tuntevat Oksasen työparin kenraalimajuri Bambang Darmanon. Hän komensi Indonesian armeijan joukkoja maakunnassa kun sinne julistettiin sotatila 2003. Tuolloin hän vannoi murskaavansa GAMin. Ja teki siinä kaikkensa. Kun tehtävä ei onnistunut, hänet siirrettiin muualle. Mutta GAM jäi.

Kun tsunami joulukuussa iski maakuntaan, Darmano palasi monien järkytykseksi Acehiin, nyt johtamaan hallituksen hätäapuohjelmaa.

Rauhanprosessia läheltä seuraavat acehilaiset sanovat, että määrätietoinen ja kovaksi luonnehdittu Darmano jos joku tuntee Acehin, ja koko prosessin onnistuminen tai kaatuminen on pitkälti hänen käsissään. Darmano on itse vakuuttanut tukevansa hanketta ja luvannut armeijan noudattavan sopimusta.

Helsingissä maanantaina vieraillut Darmano ei halunnut kommentoida Suomen Kuvalehdelle rauhansopimusta.

Jos aseiden luovuttaminen tai joukkojen vetäminen eivät kuitenkaan toteudu suunnitellusti, sopimus määrittelee tarkkaan, mitä sitten tehdään. Päävastuu on operaation johtajalla, EU:n nimeämällä hollantilaisella Pieter Feithillä. Jos hän ei onnistu, kutsutaan koolle neuvottelun osapuolet.

Jos osapuolet eivät Feithin avustuksella löydä sopua, heidät marssitetaan takaisin neuvottelupöytään presidentti Ahtisaaren luokse.

Syystäkin Ahtisaari on valmis kutsumaan itseään sopimuksen kummisedäksi.

Rauhansopimus – tästä sovittiin

-Aceh saa laajan itsehallinnon.

-Acehilaiset saavat taustaan riippumatta oikeuden perustaa paikallisia poliittisia puolueita.

-Acehiin valitaan uusi hallinnollinen johto huhtikuussa 2006, paikallisvaalit ovat 2009.

-70 prosenttia luonnonvaroista saatavista tuotoista jää acehilaisten käyttöön, rahaliikennettä valvoo ulkopuolinen tarkastaja.

-Perustetaan ihmisoikeustuomioistuin sekä totuus- ja sovintokomissio.

-Sotilaiden tekemät siviilirikokset käsitellään acehilaisessa siviilioikeudessa.

-Acehilaiset poliittiset vangit vapautetaan.

-GAMin taistelijat saavat armahduksen ja täydet kansalaisoikeudet.

-Kaikki väkivalta osapuolten välillä päättyy 15. elokuuta.

-GAM riisuu aseistaan kaikki 3000 taistelijaansa ja luovuttaa aseensa tuhottavaksi.

-Indonesian armeija vetää joukkojaan maakunnasta asteittain.

-Poliisi vastaa sisäisestä järjestyksenpidosta, armeija ulkoisesta puolustuksesta.

-GAMin taistelijat, poliittiset vangit ja sodasta kärsineet siviilit ovat oikeutettuja saamaan viranomaisilta viljelysmaata, työtä tai rahallista tukea.