Tehtävä Afganistanissa

Karri Kokko
Ulkomaat 7.9.2007 10:50

Näin suomalaiskenraali Rauli Helminen päätyi valvomaan neuvostojoukkojen vetäytymistä vuonna 1989.

Teksti Jaakko Blomberg
(SK 36/2007)

Afganistan aiheutti päänvaivaa Suomessa jo silloin kun monet nykypoliitikot istuivat vielä koulun penkillä. Joulukuussa 1979 Neuvostoliitto miehitti Afganistanin tukeakseen Moskovalle uskollista hallitusta ja pysäyttääkseen Pakistanin sekä Yhdysvaltain tukemien kapinallisten etenemisen.

Miehityksessä oli kysymys Brežnevin opin soveltamisesta, kommunistisen järjestelmän suojelemisesta asevoimin. Samalla haluttiin estää radikaalin islamilaisuuden leviäminen Keski-Aasian neuvostotasavaltojen muslimiväestön keskuudessa. Vielä nykyään on arvoitus, miten ja minkä tilannearvion pohjalta kohtalokas miehityspäätös Moskovassa tehtiin.

Suomelle syntynyt tilanne oli kahdesta syystä vaikea. YK:n yleiskokous tuomitsi hyökkäyksen päätöslauselmassa, joka hyväksyttiin tammikuussa 1980. Kaikki Suomen viitemaat äänestivät lauselman puolesta, Suomi ei. Äänestysselityksessään Suomi määritteli hyökkäyksen suurvaltojen väliseksi ristiriidaksi, jonka ulkopuolella maan on puolueettomuuspolitiikan vuoksi pysyttävä.

Suomen käyttäytyminen oli pitkän linjan mukaista. Se nostatti kotimaassa keskustelua, mutta vallitsevissa oloissa päätöstä pidettiin odotusten mukaisena.

Keskustelu heräsi uudestaan vuonna 1983, kun Yhdysvallat miehitti Grenadan. Silloinkin YK:n yleiskokous äänesti miehityksen tuomitsevasta päätöslauselmasta, mutta nyt Suomi äänesti puolesta. Tosin niin tekivät myös Pohjoismaat ja suuri joukko Yhdysvaltain liittolaisia.

Perusteluissaan Suomi viittasi YK:n peruskirjan rikkomiseen ja valitteli, että asiasta oli muodostunut suurvaltojen vastakohtaisuuden kohde. Kotimaisessa keskustelussa alleviivattiin ristiriitaa, joka vallitsi Suomen käyttäytymisessä Afganistanin ja Grenadan tapauksissa.

Afganistanin miehityksellä oli Suomelle myös toinen merkitys, se sai monet suomalaiset hätkähtämään. Sekä Suomi että Afganistan olivat Neuvostoliiton silmissä jossakin määrin samanlaisia tapauksia, puolueettomia naapureita hankalassa ympäristössä.

Miehitystä perusteltiin vastatoimena tuelle, jota Yhdysvallat antoi Afganistan oppositiovoimille. Oliko tässä malli sille, miten Moskova kohtelisi myös Suomea naapurina?

Aiheesta lisää
Suomalainen rauhanturvaaja kuoli Afganistanissa (STT 23. 5. 2007)