Tarja Halonen arvioi Venäjän johdon päähenkilöt – tällaisia ovat Medvedev ja Putin

Ulkomaat 11.11.2010 08:38
Tarja Halonen Tasavallan presidentti Tarja Halonen tutustuu Lenininkin käyttämiin koulun penkkeihin Kazanin yliopistolla Venäjällä 10. marraskuuta 2010. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

Kun valta vaihtui Venäjällä, presidentti Tarja Halonen solmi rivakasti suhteet Venäjän uuteen presidenttiin Dmitri Medvedeviin. Samaan aikaan Halonen jatkoi suhteiden ylläpitämistä nykyiseen pääministeriin Vladimir Putiniin, jota Halonen tapasi tiuhaan tämän presidenttikaudella.

Järjestely näyttää sopivan kaikille osapuolille.

Siksi Halonen tietää, mistä puhuu, kun hän valtiovierailullaan Moskovassa suomalaistoimittajien kysymyksiin vastatessaan vertaili Putinin ja Medvedevin hallinnon ja vallankäytön eroja.

”Selkeää muutosta”

Halosen valtiovierailu osui samaan aikaan kun Venäjän viestimissä käsiteltiin näyttävästi Kommersant-sanomalehden toimittajan Oleg Kashinin pahoinpitelyä, jonka uskottiin olevan yhteydessä toimittajan työhön. Medvedev vaati näyttävästi rikoksen tekijöiden löytämistä ja rankaisemista. Pahoinpitely oli useana päivänä television pääuutisten ykkösjuttu.

Ero oli valtava siihen, kun toimittaja Anna Politskovskaja murhattiin syksyllä 2006. Silloisen presidentti Putinin ensimmäiset kommentit olivat surmaa vähätteleviä.

Haloselta kysyttiin, onko hänen mielestään tapahtunut jonkinlainen muutos Politkovskajan murhan jälkeen.

”Nykyhallinnon aikana on tapahtunut selkeää muutosta”, Halonen sanoi. ”Medvedev on modernisaation kannalla. Hän on sitä tässäkin mielessä. Se on hänen painopistealueensa.”

Modernisaatio tarkoittaa Halosen mukaan sitä, että sen kannattajat ”aikovat pistää venäläisen yhteiskunnan uudenaikaisempaan malliin”. Halonen ei siis näe modernisaatiota vain talouden projektina. Tämä tuli valtiovierailun aikana esille useasti, myös tapaamisissa Medvedevin ja Putinin kanssa.

Medvedevkin otti aiheeseen kantaa presidenttien yhteisessä lehdistötilaisuudessa. Medvedevin sanoin ”modernisaatiota voivat toteuttaa vain vapaat ihmiset”.

Putin oli Halosen mukaan johtaja, joka sanoi että ”tästä vaan” ja asia oli ratkaistu. Halonen kuvaili Medvedeviä johtajaksi, joka kannattaa päätöksenteon jakamista.

”Medvedev sanoo, että kyllä tämä tästä, puhun asianomaisen ministerin kanssa. Eli Medvedev alleviivaa enemmän tätä presidentin ja hallituksen välistä työnjakoa”, Halonen sanoi.

Halonen ei valitse

Halosen näkemykset Venäjän johdosta ovat mielenkiintoisia kahdesta syystä.

Ensinnäkin: Venäjän tandemjohdon päähenkilöiden eroja ei usein näin korkealla tasolla julkisesti arvioida.

Toiseksi: Halonen ei valitse tandemjohtajista itselleen sitä mieluisampaa, vaan pitää yllä toimivia suhteita molempiin. Halosen Venäjälle mahtuvat molemmat johtajat.

Halosen näkemys Venäjän tulevaisuudesta on optimistinen.

”Jos uudistuslinja jatkuu, minusta tuntuu, että olemme todistamassa uudenlaisen toimintalinjan ja yhteiskuntakehityksen alkua”, Halonen sanoi.

Vallankumous ja opinnot

Valtiovierailun kolmantena päivänä keskiviikkona Tatarstanin tasavallan pääkaupungissa Kazanissa Halonen sai Kazanin yliopistossa kunniatohtorin arvon. Juhlapuheiden jälkeen opiskelijoilla oli mahdollisuus kysyä muutama kysymys. Eräs opiskelija kysyi, onko Halosella presidenttinä ollut hyötyä oikeusministerin urasta.

Kyllä, vastasi Halonen ja lisäsi, että paljon on tullut opittua myös sosiaaliministerinä. Sitten hän halusi neuvoa nuorempiaan.

”Toisin kuin eräät kuuluisat oikeustieteen opiskelijat tässä talossa, niin minä suoritin ensin tutkinnon ja osallistuin vasta sen jälkeen kuuluisaan yliopistojen, kai sitä kutsuttiin vallankumoukseksi, toimintaan, joka ei kyllä onnistunut”, Halonen sanoi. ”Mutta tutkinto tuli ja siitä on paljon hyötyä, joten olkaa aktiivisia, mutta tehkää myös tutkintonne.”

Sutkaus osui. Yleisö nauroi ja antoi aplodit.

Halosen mainitsema kuuluisa opiskelija oli 17-vuotias Vladimir Uljanov, joka aloitti oikeustieteen opinnot Kazanissa syksyllä 1887. Ensimmäistä vuottaan opiskellut Uljanov oli yksi joulukuun neljännen päivän protestikokouksen järjestäjistä. Opiskelijat vaativat vapautta ja muutosta entiseen.

Yliopisto vastasi erottamalla Uljanovin ja karkottamalla hänet Kokuškinoon, 40 kilometrin päähän Kazanista.

Tutkintoa Kazanin yliopistossa Uljanov ei saanut tehtyä. Myöhemmin hänet opittiin tuntemaan nimellä Lenin. Sillä nimellä hän vallankumouksenkin sitten järjesti.