Syöpäkasvain voi kuolla nälkään

syöpäkasvain
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomalaistutkija teki löydöksen, joka saattaa olla avain tehokkaaseen syöpälääkkeeseen.

Verisuonen sisäseinämän kantasoluja. Kuva Science Photo Library / SKOY.

Useimmat hoitokeinot syöpää vastaan perustuvat syöpäsolujen suoraan tuhoamiseen. Solunsalpaajat eli sytostaatit vaurioittavat soluja siten, että solut eivät pysty jakautumaan ja kuolevat, mutta muutkin jakautuvat solut vaurioituvat.

Sädehoidossa tuhotaan syöpäkasvaimen soluja, mutta ionisoivaa säteilyä ei voida rajata tarkasti kasvaimeen, vaan terveetkin solut kärsivät.

Syöpäkasvainta voi myös yrittää nälkiinnyttää. Jotta holtittomasti jakautuvat solut muodostaisivat koko elimistöä uhkaavan kasvaimen, ne tarvitsevat happea ja ravinteita.

Verisuonten uudiskasvua eli angiogeneesiä tarvitaan aikuisessa yksilössä silloin, kun korjataan vaurioitunutta kudosta tai elintä. Myös syöpäkasvain osaa käynnistää angiogeneesin ja kasvattaa uusia verisuonia. Verisuonten uuskasvua estävät lääkkeet ovat syövän hoidossa kuitenkin olleet melko tehottomia.

Lupaavat hiirikokeet

Dosentti Petri Salvén Helsingin yliopistosta on jo yli kymmenen vuotta tutkinut angiogeneesin mekanismeja. Hän on selvittänyt verisuonten seinämän muodostavien niin sanottujen endoteelisolujen syntyä ja alkuperää. Nämä pitkälle erikoistuneet solut ovat uuden verisuonen rakentumisen kannalta välttämättömiä.

Uudet, pitkälle erikoistuneet solut muodostuvat vähemmän erikoistuneista kantasoluista. Esimerkiksi luuytimen kantasoluista muodostuvat veren puna- ja valkosolut.

Pitkään luultiin, että aikuisen ihmisen verisuonen seinämän uudet solut olisivat nekin peräisin luuytimestä. Salvénin ryhmä kuitenkin kyseenalaisti tämän näkemyksen vuonna 2008 PNAS-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan.

Viime viikolla PLoS Biology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa Salvénin ryhmä osoitti, että nämä kantasolut sijaitsevat verisuonen seinämässä yksittäisinä soluina tavallisten endoteelisolujen joukossa. Kun angiogeneesi käynnistyy, ne aktivoituvat tuottamaan uusia verisuonen seinämän soluja.

Salvénin ryhmä onnistui eristämään hyvin jakautumiskykyisiä verisuonen seinämän endoteelisoluja hiiristä. Tutkijat havaitsivat samoja soluja myös ihmisen verisuonissa sekä ihmisen syöpäkasvainten kasvavissa verisuonissa.

“Yksi tällainen endoteelikantasolu pystyy tuottamaan kymmeniä miljoonia uusia verisuonen seinämäsoluja, kun kasvatamme niitä soluviljelmässä”, Salvén sanoo.

Kokeet hiirillä osoittivat, että syöpäkasvaimen nälkiinnyttäminen voisi todella toimia. Endoteelikantasolujen normaalia pienempi määrä hiirten elimistössä heikensi verisuonten uudiskasvua ja hidasti syöpäkasvaimen kasvua.

Vastaavasti uusien kantasolujen istuttamisen seurauksena siirtopaikalle muodostui nopeasti suuri määrä uusia toimivia verisuonia.

Uusia mahdollisuuksia

Kantasoluja ei ole helppo tunnistaa muiden verisuonen seinämän solujen joukosta. Salvénin ryhmä onnistui tunnistamaan muutamia kantasolun pinnan molekyylirakenteita, joiden avulla soluja voidaan jäljittää.

“Jos löydämme lisää tunnusomaisia pintarakennemolekyylejä näille harvinaisille soluille, voimme ehkä yli kymmenkertaistaa solueristyksen tehokkuuden ja tarkkuuden. Näin päästäisiin jo solumääriin, jotka olisivat käyttökelpoisia myös ihmisille tehtävissä solusiirtohoidoissa”, Salvén sanoo.

Endoteelikantasolut voivat tulevaisuudessa siis olla kohde lääkkeille, joilla pyritään estämään syöpäkasvaimen verisuonitusta.

Jos taas endoteelikantasoluja opitaan tuottamaan tehokkaasti, avautuu uusia hoitomahdollisuuksia tilanteissa, joissa tarvitaan uutta verisuonitusta vaurioituneeseen kudokseen. Kantasoluhoidot voivat auttaa myös sairauksissa, joissa verisuonten ahtautuminen aiheuttaa kudoksissa hapenpuutetta.

Syövän kehitysvaiheet

Yksittäisen solun dna-vauriosta on pitkä matka kuoleman aiheuttavaan syöpäsairauteen. Siksi syövän hoito- ja ehkäisykeinojakin on lukuisia.

Syövän ehkäisy on helpointa välttämällä mutaatioita aiheuttavia tekijöitä, esimerkiksi säteilyä tai haitallisia kemikaaleja.

Naapurisolut voivat tunnistaa vahingollisesti käyttäytyvän solun ja ajaa sen niin sanottuun ohjelmoituun solukuolemaan. Solu siis tavallaan tekee itsemurhan. Syöpäsolut ovat menettäneet tämän ominaisuuden. On olemassa kokeellisia hoitomuotoja, joissa syöpäsoluille pyritään palauttamaan tämä ominaisuus.

Kasvaimen uusverisuonituksen ehkäisyllä voi hidastaa syöpäkasvaimen kasvua.

Monet syövät kehittyvät tappaviksi vasta, kun ne lähettävät etäpesäkkeitä. Uusia hoitoja on kehitetty tuhoamaan emokasvaimen kasvattamia imusuonistoja, joita pitkin syöpäsolut pääsevät imusolmukkeisiin ja sieltä muualle elimistöön. J