Suomalaisyrittäjän aids-lääke Afrikan markkinoille

Ulkomaat 7.1.2012 09:01
lääketehdas Keniassa Keniassa toimiva lääketehdas UCL on noin vuosikymmen sitten perustettu yritys. Laitteista iso osa on hankittu käytettyinä Suomesta ja Saksasta. Kuva Matti Remes.

Maailman terveysjärjestö WHO on hyväksynyt suomalais-kenialaisen Universal Corporation Limited (UCL):n aids-lääkkeen listoilleen. Hyväksyntä merkitsee, että UCL:lle aukeaa ovi lääketoimittajaksi maailman aids-epidemian torjunnan ytimeen, itäisen ja eteläisen Afrikan laajeneviin avustusohjelmiin.

WHO:n laatuvaatimusten täyttäminen on kynnyskysymys osallistumiselle suurten kansainvälisten avustusjärjestöjen tarjouskilpailuihin, korostaa UCL:n tuotannosta vastaava tekninen johtaja Pentti Keskitalo.

Afrikan valtiot hankkivat lääkkeet kansanterveyttään pahiten uhkaaviin tauteihin aidsiin, malariaan ja tuberkuloosiin pääasiassa lahjoituksina avunantajamaiden tai -järjestöjen kehitysohjelmista.

”Lahjoittajajärjestöt puolestaan voivat ostaa lääkkeitä ohjelmiinsa vain niiltä valmistajilta, joilla on WHO:n hyväksyntä sekä tuotteelleen että valmistusprosessilleen. Yksityismarkkinoita ei käytännössä ole”, Keskitalo toteaa.

Kenian pääkaupungin Nairobin liepeillä sijaitseva UCL on harvinainen esimerkki Afrikan markkinoilla toteutetusta, kannattavaksi osoittautuneesta suomalaishankkeesta.

Keskitalo perusti edullisiin rinnakkaislääkkeisiin keskittyvän lääketehtaan yhdessä kenianintialaisten Dhananin veljesten kanssa toistakymmentä vuotta sitten. Omistajakolmikon johtoajatuksena on, että Itä-Afrikan markkinoilla on runsaasti kysyntää hyvälaatuisille mutta kohtuuhintaisille rinnakkaislääkkeille.

Keskitalo on ollut tavalla tai toisella tekemisissä lääketeollisuuden ja sen teknologian Afrikan-viennin kanssa 1970-luvun lopulta asti. Tuolloin hän vastasi Orionin projektiviennistä ja johti lääketehtaan perustamista Tansaniaan.

Hintoja poljetaan

UCL on laajentanut nopeasti tuotantoaan yli sataan lääkevalmisteeseen, joita viedään 15 maahan Afrikassa.

UCL on ensimmäisiä WHO:n laatuhyväksynnän saaneita afrikkalaisia lääketehtaita. Hyväksynnän saanut Lamozido-niminen aids-lääke on rinnakkaislääke, jonka patentinomistaja on lääkejätti GlaxoSmithKline.

Aids-lääkkeelle hyväksynnän on aiemmin saanut vain intialaisen lääkejätin Ciplan omistama ugandalaistehdas.

”Lääkkeemme sisältää niitä kahta vaikuttaja-ainetta, joiden yhdistelmällä aidsin hoito yleensä aina aloitetaan. Meillä on lupa myydä ja markkinoida versiotamme lähes koko maailmassa. Aids-lääkkeet kehittyvät ja muuttuvat, mutta tämä lääke on aktiivisessa käytössä vielä ainakin 5-10 vuotta”, Keskitalo arvioi.

WHO:n hyväksynnän merkitys on UCL:n tulevalle menestykselle ratkaisevan tärkeä. Toistaiseksi UCL on pystynyt tarjoamaan aids-lääkettään vain paikallisissa tarjouskilpailuissa, jotka eivät edellytä WHO:n hyväksyntää. Niissä on vaikea kilpailla, koska tarjolla on hintoja polkevia ja huonolaatuisia tuotteita.

Halpahinnoilla kilpailevat etenkin Afrikan lääkemarkkinoista suurta osaa hallitsevat intialaistehtaat, jotka saavat runsaasti valtiontukea viennilleen. WHO:n laatukriteerein toteutettavissa tarjouskilpailuissa yhtiöt sen sijaan ovat tasaveroisissa asemissa. UCL:n etu on myös, että se tuottaa lääkettään siellä, missä sitä tarvitaan.

Lääkettä myös lapsille

Aids-lääkkeen hyväksynnän yhteydessä WHO hyväksyi myös UCL:n tuotantokoneiston. Se tarkoittaa, että yhtiön tarvitsee jatkossa hakea hyväksyntä vain pelkälle lääkkeelle, ei sen valmistusmenetelmille. UCL aikookin hakea ensi keväänä hyväksyntää lapsille tarkoitetulle versiolle Lamozidosta.

”Mikäli se täyttää WHO:n laatuvaatimukset, olemme vasta toinen lääketehdas maailmassa, joka on hyväksytty tuottamaan sitä”, Keskitalo sanoo.

Myös malaria- ja tuberkuloosilääkkeet ovat lähiaikoina UCL:n hakulistalla.

Suomalaiset veronmaksajat ovat epäsuorasti rahoittaneet UCL:n kehitystietä vuodesta 2005 lähtien. Tuolloin tehtaan rahoittajiin liittyi Suomen valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö Finnfund.

Finnfund jakaa pitkäaikaista riskirahoitusta kannattaviksi arvioimilleen suomalaisille kehitysmaahankkeille. Rahoitusyhtiö omistaa UCL:sta tätä nykyä 30 prosenttia. Rahoitus on kohdistunut pitkälti UCL:n vuonna 2006 valmistuneen uuden tehtaan rakentamiseen sekä WHO:n laatuhyväksynnän edellytysten luomiseen.

UCL on Finnfundin merkittävimpiä hankkeita, sanoo Finnfundin rahoituspäällikkö Ari Nironen. Se on yhtiön suurin yksittäinen pääomasijoitus, ja sen kehitysvaikutukset ovat huomattavat. Tällä hetkellä Finnfund ei kuitenkaan harkitse lisärahoitusta yhtiölle.

”WHO:n hyväksyntä ei ole vielä tae menestykselle, vaan lupaus osallistua tarjouskilpailuihin muiden joukossa. UCL:lle on etua siitä, että se on yksi harvoista paikallisista toimittajista”, Nironen puntaroi. ”Mikäli yritys kehittyy edelleen, tutkimme toki kapasiteetin laajennusmahdollisuuksia.”

Lääkkeet auttavat jo

Afrikka tarvitsee kipeästi edullisia ja helposti saatavia rinnakkaislääkkeitä aidsin, malarian ja tuberkuloosin hoitoon, sillä nämä kansantaudit kalvavat yhteiskuntakehitystä ja taloutta.

Tehokkaiden rinnakkaislääkkeiden hyödystä on jo selvää näyttöä. Maailman terveysjärjestön WHO:n ja YK:n lastenapujärjestön Unicefin tuoreet tilastot osoittavat, että hiv-tartuntojen määrä on laskenut 15 prosenttia viime vuosikymmenen aikana, aids-kuolemat 22 prosenttia viidessä vuodessa.

Rinnakkaislääkkeiden parempi saatavuus on Keniassa pudottanut hiv-tartuntojen ja aidsin hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden hintatasoa muutamana viime vuotena kolmanneksella. Halvempia lääkkeitä saa entistä useampi.

Kehitysmaiden hiv- ja aids-potilaita on tehokkaan lääkehoidon piirissä nyt 16 kertaa enemmän kuin vuonna 2003. Silti hoitoa tarvitsevista seitsemän miljoonaa eli 53 prosenttia on yhä sen ulkopuolella. Joukossa on lähes puoli miljoonaa lasta.

Onnistuminen aidsin kukistamisessa ratkaistaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Siellä elää lähes kaksi kolmasosaa maailman 34 miljoonasta hiv-positiivisesta. Siellä toisaalta myös hoitoon päässeiden määrä kasvoi eniten viime vuonna, 30 prosenttia.

Suuria lääkehankkijoita ja -jakelijoita Afrikassa ovat muun muassa Unicef ja Global Fund. Mittasuhteista antaa kuvan, että yksin Itä-Afrikassa Global Fundin aids- ja hiv-hankkeiden arvo on yli kaksi miljardia euroa.