Suomalaistutkija: "Venäjän vaalit ovat manipuloitua virtuaalidemokratiaa"

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Hallitusta vastustavat mielenosoittajat kokoontuivat Moskovaan lokakuussa 2009. Mielenosoituksen aiheena oli syksyn paikallisvaalien epäilty vilppi. Kuva Alexander Zemlianichenko / AP / Lehtikuva.

EU:n Venäjän-politiikka on kriisissä. Tarvitaan rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sinikukka Saari.

EU ja muut eurooppalaiset järjestöt ovat yrittäneet tukea Venäjän demokratiakehitystä siitä lähtien, kun Neuvostoliitto hajosi 1991. Saaren mukaan tämä työ on mennyt suurelta osin hukkaan.

Saari esitteli perjantaina tuoretta kirjaansa Promoting Democracy and Human Rights in Russia, joka käsittelee EU:n, Euroopan neuvoston sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin Venäjän-politiikkaa. Kirjan on kustantanut arvostettu kansainvälinen Routledge-kustantamo.

Saaren mukaan EU:n ja Etyjin epäonnistuminen näkyy selvimmin vaaleissa, jotka ovat Venäjällä nykyisin “manipuloitua virtuaalidemokratiaa”.

Viranomaiset vaikuttavat puolueiden ehdokasasetteluun kieltäytymällä rekisteröimästä muita kuin Kremlin suosimia ehdokkaita. Tiedotusvälineet on valjastettu valtapuolue Yhtenäisen Venäjän tueksi ja varmuuden vuoksi vaalituloksia väärennetään.

Saaren mielestä EU:n ja Etyjin olisi pitänyt koventaa linjaansa 1990-luvun puolivälissä, kun siihen oli vielä mahdollisuus.

Venäjän vaalikäytäntö alkoi muuttua hänen mukaansa 1996, jolloin Boris Jeltsin valittiin presidentiksi suuren rahan turvin. Tilaisuuteen ei kuitenkaan tartuttu, vaan Eurooppa halusi sinisilmäisesti uskoa Jeltsinin liberaalit puheet.

Nyt sinisilmäisyys on johtanut siihen, että Venäjä on haastanut eurooppalaiset käsitykset oikeudesta ja demokratiasta, mikä uhkaa vakavasti Venäjän ja EU:n yhteistyötä.

Saari korostaa, ettei ongelmaan ole löydettävissä nopeaa lääkettä, vaan se edellyttää pitkäjänteistä työtä ja “pehmeää diplomatiaa”.

Hänen mielestään EU:n tulisi pitää tiukasti kiinni omista arvoistaan suhteissaan Venäjään. Hän korostaa, että EU ei voi asettua jonkun poliittisen voiman puolelle toista vastaan, mutta politiikan pitää olla rehellistä ja suoraselkäistä.

“Ei pidä ajatella, että Medvedev ajaa liberaalia ja demokraattista politiikkaa ja että Putin on paha ja autoritaarinen, koska se ei ole edes totta”, Saari sanoo.

Saaren kirjaa julkistamistilaisuudessa kommentoinut europarlamentaarikko Heidi Hautala oli paljolti samaa mieltä.

Hän muistutti, että Venäjän vaalitulos manipuloitiin ensimmäisen kerran täysin selkeästi vuonna 2000, jolloin Putin valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi.

“Silti Etyj totesi, että kehitys kohti demokratiaa jatkuu Venäjällä”, Hautala sanoi.

Hänen mielestään Saaren teos on hyödyllistä luettavaa poliitikoille ja kaikille, jotka pohtivat, kuinka EU:n Venäjän-strategiaa pitäisi kehittää. Nykylinjalla ei voi hänen mielestään jatkaa, “jos ajattelemme, että EU:n ihmisoikeusnormit ovat sitovia.”

Sinikukka Saari

Hautala muistutti, että Venäjän ihmisoikeudet ovat muutenkin retuperällä. Ihmisiä murhataan, ja tilanne Pohjois-Kaukasiassa on jälleen kiristymässä.

Hautala käsitteli samoja teemoja viime vuonna julkaistussa pamfletissaan Venäjä-teesit – Vakaus vai vapaus?. Hän toimii nykyisin Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtajana.

Saaren kuva: Ulkopoliittinen instituutti