Suomalaiset eivät tunne EU:n johtoa

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
EU -pelikortit
Kuka kukin on? EU-asioiden tietämys lisääntyy iän myötä, mutta ei häikäisevästi. Kuvitus Kaisa Rautaheimo

Euroopan unioni tarvitsee kasvot.

Kulunutta hokemaa on toisteltu kyllästymiseen asti, kun EU:n presidentin ja ulkoministerin virkoja on markkinoitu kansalaisille. Kaiken piti siis olla hyvin, kun uudet johtajat saatiin vihdoin pari viikkoa sitten valittua.

Suomen Kuvalehden Taloustutkimuksella teettämä kysely osoittaa kuitenkin, että EU on suomalaisille edelleen yhtä kasvoton kuin ennenkin.

Vain 16 prosenttia haastatelluista tiesi, että unionin presidentiksi on valittu belgialainen Herman Van Rompuy. Uusi ulkoministeri Catherine Ashton oli vielä tuntemattomampi.

Hätkähdyttävintä oli, etteivät useimmat tienneet myöskään José Manuel Barroson saamasta jatkokaudesta, vaikka portugalilainen on johtanut komissiota jo viisi vuotta. Barroson nimitystä koskenut uutinen meni ohi viideltä kuudesta suomalaisesta.

Kyselyssä ei vaadittu, että vastaajat olisivat muistaneet uuden presidentin, ulkoministerin tai komission puheenjohtajan nimeltä. Oikeaksi vastaukseksi riitti esimerkiksi presidentin kohdalla pelkkä viittaus Belgian pääministeriin tai komission puheenjohtajan tapauksessa tieto, että entinen jatkaa.

Suurin osa haastatelluista ei yrittänyt edes arvata vastauksia, ja yrittäneistä noin joka kolmas vastasi väärin. Vain vajaat kahdeksan prosenttia tiesi kaikki kolme henkilöä.

Nuoret ihan pihalla

EU-asioiden tietämys lisääntyy iän ja koulutuksen myötä, mutta ei häikäisevästi. Akateemisen loppututkinnon suorittaneista suomalaisistakin vain joka neljäs tunsi EU:n uuden ulkoministerin, kolmasosa presidentin ja kaksi viidestä komission puheenjohtajan.

Ammattikorkeakouluista valmistuneiden tietämys oli osin jopa heikompaa kuin kansan keskimäärin. Heistä vain joka kymmenes oli selvillä Barroson valinnasta toiselle kaudelle.

Nuoria eivät EU:n henkilövalinnat ilmeisesti kiinnosta juuri lainkaan. Vain yksi sadasta Taloustutkimuksen haastattelemasta alle 25-vuotiaasta tiesi Barroson jatkavan komission puheenjohtajana.

Miehet tunnistivat EU:n uudet johtajat jonkin verran paremmin kuin naiset ja kaupunkilaiset suuremmalla prosentilla kuin haja-asutusalueiden asukkaat. Kokoomuslaiset ja vihreät tiesivät valinnoista enemmän kuin muiden puolueiden kannattajat.

Kyvyt vielä piilossa

Haastatelluilta kysyttiin myös heidän käsityksiään EU-valintojen onnistumisesta. Tämän kysymyksen yhteydessä mainittiin uusien johtajien nimet.

Arviot olivat vielä varsin varovaisia. Useimmilla ei ollut mitään käsitystä presidentti Van Rompuyn eikä ulkoministeri Ashtonin kyvyistä.

Ensivaikutelma on kuitenkin ollut myönteinen. Vain muutama prosentti piti tehtyjä ratkaisuja huonoina. Suurin osa mielipiteensä ilmaisseista kiitteli valintoja onnistuneiksi. Tätä mieltä olivat jopa unioniin muuten kriittisesti suhtautuvat perussuomalaiset.

Barrosoa arvioivat myönteisimmin ne, jotka tiesivät hänestä eniten. Ashtonin ja Van Rompuyn kohdalla sama ilmiö ei vielä näkynyt yhtä selvästi.

EU:sta tuli arkipäivää

Euroklubin uusi puheenjohtaja Kari Väisänen luonnehtii tuloksia masentaviksi. Varsinkin nuorten tietojen taso antaa aihetta huoleen.

Väisäsen mukaan Eurooppa ei enää kiinnosta suomalaisia yhtä paljon kuin 1990-luvulla.

“EU:sta on tullut viidessätoista vuodessa arkipäiväistä elämää, johon ei liity suuria kohokohtia. Vaikka jäsenyys on hirveän tärkeä, sen merkitystä ei useinkaan tulla ajatelleeksi. Lisäksi EU-julkisuus on ollut negatiivisesti sävyttynyttä.”

Vikaa löytyy kuitenkin myös Brysselin päästä.

“EU:ta vaivaa sama kuin monia kansallisvaltioita. Johtajilta odotetaan edelläkävijyyttä ja arvojohtajuutta eikä pelkkää päivittäisiin asioihin puuttumista. Kysymys on johtajuudesta ja arvoista”, Väisänen sanoo.

Näin tutkimus tehtiin

Taloustutkimus haastatteli 23.-26.11. puhelimitse 1 014 satunnaisotannalla valittua 15-79-vuotiasta mannersuomalaista.

Otos oli muodostettu väestörekisterikeskuksen rekisteristä ja painotettu iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää vastaavaksi. Tuloksen virhemarginaali on 95 prosentin luottamustasolla noin kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Tutkimus