Stubb parahti Natolle: ”Älkää unohtako meitä”

Ulkomaat 4.3.2010 11:01
Alexander Stubb Anders Fogh Rasmussen Alexander Stubb ja Anders Fogh Rasmussen Nato-seminaarissa Helsingissä 4. maaliskuuta 2010. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.

”Älkää unohtako meitä”, parahti ulkoministeri Alexander Stubb (kok) Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenillle ja parille sadalle muulle Nato-maiden ja Naton kumppanimaiden edustajille Helsingissä sotilasliiton strategian uudistamista pohtineessa seminaarissa.

Nato-seminaarin suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä laadituista johtopäätelmistä selviää tausta Stubbin vahvalla tyylillään esittämälle vetoomukselle: Suomi ja Ruotsi haluavat nimittäin Naton kumppanuuksien kehittämisestä ”voimakkaan ilmaisun” Naton uuteen strategiseen konseptiin.

Se tarkoittaisi Suomenkin Nato-kumppanuuden syventämistä. Se tarkoittaisi myös EU:n ja Naton välisten suhteiden tiivistämistä.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Korkeaoja (kesk) näki paljon myönteistä Naton pyrkimyksissä ”kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan”, jossa sotilaallinen toiminta on osa operaatiota, mutta siinä on mukana riittävästi siviilikriisinhallintaa. Se tähtää konfliktialueella muun muassa oikeusvaltioperiaatteiden luomiseen, oikeus- ja poliisilaitoksen ja hallinnon pystyttämiseen ja infrastruktuurin rakentamiseen.

”Se merkitsee Nato-kumppanuuden syventämistä ja myös osallistumista suunnitteluun ja päättämiseen operaatioiden yhteydessä”, Korkeaja ajatteli.

Korkeaojan mukaan on selvää, että Naton uusi kokonaisvaltainen tapa toteuttaa operaatiotaan yhdessä siviilikriisinhallinnan kanssa vähentää perusteluja Suomen Nato-jäsenyyden hakemiselle. Suomi on yksi Euroopan johtavia siviilikriisinhallinnan osaajia.

”Ei todellakaan Nato-jäsenyyden hakemisella ole kiirettä”, Korkeaoja myhäili Nato-seminaarissa.

”EU on Nato”

”EU on Nato”, ilmaisi EU-Nato-suhteet ytimekkäästi pitkän uran Natossa ja EU:ssa tehnyt saksalainen diplomaatti, joka halusi puhua nimettömänä.

Saksalainen EU- ja Nato-veteraani selitti tietävänsä hyvin, ettei ”Euroopan armeijan” synnyttämiselle ole olemassa mitään mahdollisuuksia EU:n kautta, koska ”Euroopan valtiot eivät luota toisiinsa”.

Nato, jossa päätöksien taakse tarvitaan kaikkien 28 jäsenmaan hyväksyntä, on jäsenilleen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa muita järjestöjä luotettavampi katto-organisaatio, saksalainen kuvasi.

”Esimerkiksi belgialaiset hyväksyvät määräenemmistöllä päättämisen EU:ssa, mutta ei missään tapauksessa Natossa”, totesi Suomen Nato- ja Belgian suurlähettiläs Aapo Pölhö.

”Eivät Natonkaan jäsenmaat luovu oikeudesta päättää ulko- turvallisuuspolitiikastaan”, Pölhö selittää usein mutkikasta EU:n ja Naton välistä yhteistyötä kriisinhallintaoperaatioissa. Afganistan on siitä tällä hetkellä polttavin esimerkki.

Suurlähettiläs Nils Daag Tanskan ulkoministeriöstä vaatikin Nato-seminaarissa, että Naton Afganistanin Isaf-operaation ja EU:n Afganistanin EUPOL-siviilioperaation välillä on tehtävä erikseen sopimus siitä, miten maailman johtava sotilaallinen organisaatio Nato ja eniten siviilikriisinhallintakokemusta omaava EU toimivat jatkossa yksissä tuumin Afganistanissa.

Rasmussen kertoi Nato-seminaarin tiedotustilaisuudessaan vuonna 2011 tehtävästä välitilinpäätöksestä, jossa arvioidaan tilannetta Afganistanissa kokonaisuudessa. Sitä edeltää Isaf-joukkojen vahvistaminen ja erittäin intensiivinen 18-24 kuukauden sotilaallinen vaihe.

”Mutta voin vakuuttaa teille, että se (läsnäolo Afganistanissa) on pitkä projekti”, Rasmussen pyöritteli Nato-seminaaripaikaksi valitulla Kalastajatorpalla.