Somalia palaa kartalle: Maan johto toimii ja jälleenrakennus on alkanut

Ulkomaat 14.4.2013 12:00
Purjekala matkalla torille Mogadishussa maaliskuussa 2013. Kuva Stuart Price / AFP / Lehtikuva.

Yli 20 vuotta kestäneen kaaoksen ja valtiottoman tilan jälkeen Somaliasta tulee vaihteeksi hyviä uutisia. Maan hallitus, parlamentti ja presidentti ovat kyenneet toimimaan jo yli puoli vuotta, ja turvallisuus pääkaupungissa Mogadishussa on kohentunut.

”Jos Somaliaan halutaan vakaa valtio ja rauha, aika vaikuttaa on nyt. Tätä tilaisuutta ei pidä hukata”, sanoo kehitysministeri Heidi Hautala (vihr).

Hautala ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sdp) tekivät huhtikuun alussa pikamatkan Mogadishuun, jossa he tapasivat maan ylintä johtoa sekä Somaliassa työskenteleviä avustusjärjestöjä.

”Maan uusi johto on selvästi tosissaan ja innostunut, mutta sillä on hyvin vähän tuloja. Somalia on riippuvainen ulkoisesta avusta vielä pitkään.”

Maan jälleenrakentaminen on vasta alkutekijöissä. Osa Somaliasta on edelleen ääri-islamilaisten al-Shabaab-joukkojen hallinnassa. Sen jälkeen kun ryhmä menetti tärkeimpien satamakaupunkien hallinnan, sen asema on nopeasti heikentynyt.

Samaan aikaan hallituksen jalansija on eri puolilla maata vahvistunut. Uutta johtoa tukevat sekä Afrikan unionin 16 000 rauhanturvaajaa että Etiopian armeija.

EU on Afrikan unionin rauhanhankkeen tärkein rahoittaja.

”On tärkeää, että hallitus kykenee tuomaan ihmisille peruspalveluita sitä mukaa kuin alueita vapautetaan. Tyhjiötä ei saa syntyä”, Hautala sanoo.

Suomalaisministerit kiidätettiin Mogadishun halki turvavyöhykkeelle tapaamaan maan johtoa. Auton ikkunasta aukesi kuitenkin runneltu kaupunki.

”Rakennuksia oli tuhottu raskailla aseilla, ja esimerkiksi Mogadishun rantakatu oli aivan raunioina”, Hautala kuvailee.

Jälleenrakentaminen on kuitenkin alkanut, ja uusia asuin- ja toimistotaloja rakennetaan kiivaasti eri puolille kaupunkia.

Luhistuneen tai hauraan valtion nostaminen jaloilleen on vaikeaa, mutta uusi alku on myös mahdollisuus.

”Kun avunantajat edellyttävät uudelta johdolta oikeusvaltioperiaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioitusta alusta asti, voidaan luoda hyvä pohja”, Hautala sanoo.

Suomi tukee Somaliaa tänä vuonna 9,4 miljoonalla eurolla. Suurin osa siitä menee humanitaariseen apuun.
Tukea menee myös kansalaisjärjestöjen kautta erityisesti lapsille, naisille, nuorille ja vammaisille.

Esimerkiksi Suomessa terveysalan koulutuksen saaneet somalit kouluttavat parhaillaan Pohjois-Somaliassa paikallisia terveysalan ihmisiä.

”Somali-diasporan merkitys on valtavan suuri. Suurin osa ministereistä oli asunut eri puolilla Eurooppaa ja heidän osaamistaan arvostetaan. Presidentin kansliassakin saattoi tavata suomea puhuvia somaleita.”

Myös kansainväliset avustusjärjestöt tekevät paluuta maahan. YK:n alajärjestöistä jo 23 on lähettänyt Mogadishuun henkilöstöään.

Hauraassa valtiossa avun perillemenoa on kuitenkin vaikea valvoa ja riski siitä, että apu menee vääriin käsiin, on suuri.

”Minusta vielä suurempi riski kuitenkin olisi, jos Somaliaa ei nyt autettaisi.”

Myös merirosvous Adeninlahdella on merkittävästi vähentynyt kansainvälisen operaation ansiosta. Suomesta siihen osallistui sotalaiva Pohjanmaa.

Hautala toivoo, että työ jatkuu mantereella.

”Nyt pitää satsata siihen, että nuorilla on Somaliassa mahdollisuus myös ammattiin ja työhön. Siitä hyötyvät kaikki, myös koko Afrikan sarven alue.”

Hautala olisi ylipäätään valmis siirtämään apua yhä enemmän juuri hauraiden valtioiden tukemiseen.

”Meillä on hyviä pitkäaikaisia kumppaneita Afrikassa, mutta joskus tulee aika sanoa näkemiin ja siirtää resursseja sinne, missä tarve on erityisen suuri.”