Sodasta on jo 10 vuotta, mutta Georgian ja Venäjän välit pysyvät jäisinä: ”pidämme kiinni periaatteistamme”

Jos Eurooppa olisi ollut tiukempi vuonna 2008, ehkä myös Krimin miehitys olisi voitu välttää, sanoo georgialainen kansanedustaja Georgi Mosidze.
Ulkomaat 9.10.2018 20:50
Vladislav Bykov ja Olga Derkach

Venäjän joukot etenivät kohti Georgian rajaa elokuussa 2008. Arkistokuva. © DMITRY LOVETSKY / AP / LEHTIKUVA

”Monissa läntisen Euroopan maissa kyky vastustaa hybridisotaa ja propagandahyökkäyksiä on heikentynyt. Venäjä käyttää tilannetta taitavasti hyväkseen.”

Näin muotoilee georgialainen kansanedustaja Georgi Mosidze.

Hänen mukaansa Georgiassa tilanne on toinen. Vuoden 2008 sodan haavat ovat vielä tuoreessa muistissa.

Venäjän joukot ottivat tuolloin hallintaansa Abhasian ja Etelä-Ossetian maakunnat. Venäjä on tunnustanut maakuntien itsenäisyyden. Georgia pitää niitä osana itseään.

”Me näemme, miten Venäjän joukot seisovat paikassa, jossa ennen sijaitsi Etelä-Ossetian hallinnollinen raja”, Mosidze sanoo.

”Seurauksena vaikuttaminen ei tehoa.”

Kansanedustajan mielestä Euroopan olisi pitänyt reagoida tiukemmin vuonna 2008. Näin oltaisiin voitu ehkä välttää myös Krimin liittäminen Venäjään ja sota Itä-Ukrainassa.

Mosidze viittaa rinnastuksiin, joita osa politiikan tutkijoista on tehnyt nykytilanteen ja 1930-luvun Euroopan välillä. Silloin Saksan johtajan Adolf Hitlerin etenemistä tyydyttiin seuraamaan vierestä kunnes oli myöhäistä.

”Euroopassa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten joissain maissa nousee valtaan Venäjää tukevia poliitikkoja venäläisen rahan avustamina.”

 

Sodan jälkeen Georgia esti Venäjän TV-kanavien lähetykset viiden vuoden ajaksi. Nyt kaapelikanavien katselu on taas mahdollista, mutta tilaajia ei Mosidzen mukaan juuri ole.

Myöskään Venäjän rahoittamat poliittiset liikkeet eivät ole juuri keränneet kannatusta. Kolmen prosentin äänikynnys on pitänyt Venäjälle avoimesti myötämieliset puolueet parlamentin ulkopuolella.

Myöskään iskulauseet paluusta Neuvostoliittoon eivät ole tehonneet toisin kuin joissakin muissa entisissä neuvostotasavalloissa.

Mosidze korostaa, ettei Georgialla ole mahdollisuuksia vastustaa pohjoista naapuriaan sotilaallisesti. Silti maan armeijan kehittäminen etenee.

”Tehtävässä auttavat Yhdysvallat ja Naton johto. Georgia taas on lähettänyt toiseksi eniten sotilaita Afganistanin ja Irakin rauhanturvaajiksi.”

Mosidze kuvaa Georgian nykyistä suhtautumista Venäjään pragmaattiseksi.

”Diplomaattisuhteet ovat olleet poikki jo 10 vuotta ja välit ovat viilentyneet äärirajoille, mutta jännittyneen tilanteen kärjistäminen ei anna meille mitään. Me emme halua riidellä Venäjän kanssa, mutta meillä on tietyt periaatteet, joista pidämme kiinni.”

Tärkein periaate on alueellinen koskemattomuus.

Georgia on ilmoittanut, ettei se suostu poliittiseen dialogiin ennen kuin Abhasian ja Etelä-Ossetian asema palautuu ennalleen. Venäjä ei ole tinkinyt päätöksestään tunnustaa maakuntien itsenäisyys.

Pattitilanteesta huolimatta yhteyksiä Georgian ja Venäjän välillä kuitenkin on. Maiden nimeämät erikoisedustajat tapaavat säännöllisesti.

Kauppasuhteitakin on kehitetty. Mosidzen mukaan vienti Venäjälle on viime aikoina kasvanut huomattavasti. Menekkiä on varsinkin alkoholijuomilla, mehuilla ja muilla maataloustuotteilla.

”Ukraina on tärkein strateginen kumppanimme. Meitä yhdistää tavoite päästä pikaisesti Naton ja EU:n jäseneksi.”

Mosidze edustaa parlamentissa Georgian valtapuoluetta, Georgian unelmaa, ja kuuluu muun muassa valiokuntaan, jonka tehtävä on edistää lähentymistä Eurooppaan. Hän on mukana myös EU:n ja Georgian parlamenttien yhteistyövaltuuskunnassa.

Georgia on valinnut Europpaan integroitumisen linjan, Mosidze korostaa.

Maa linjasi tavoitteekseen EU- ja Nato-jäsenyyden jo 1990-luvulla. Päämäärä sai vahvistuksen kansanäänestyksessä vuonna 2008. Vuonna 2016 valittu parlamentti on muuttanut perustuslakia vastaamaan EU:n lainsäädännön vaatimuksia ja muutenkin länsimaisen demokratian henkeä.

Muutokset olivat mahdollisia, koska Mosidzen puolue, Georgian unelma, voitti vuoden 2016 vaalit ylivoimaisesti. Se sai 115 paikkaa 150 jäsenen parlamentissa.

Tällä hetkellä maassa valmistaudutaan presidentinvaaleihin, mutta niihin Georgian unelma ei ole asettanut ehdokasta.

Ehdokkaan puuttumisen Mosidze selittää sillä, että demokratian hengessä valtapuolue katsoi, että presidentin paikka kuuluu oppositiolle tai puolueista riippumattomalle ehdokkaalle.

Ratkaisua helpotti se, että uuden perustuslain mukaan maa muuttuu parlamentaariseksi tasavallaksi ja presidentillä on vain seremoniallinen tehtävä kuten Itävallassa ja Saksassa. Tulevat presidentinvaalit ovat niin ikään viimeiset suorat kansanvaalit.

Tämän hetkistä yhden puolueen hallitsemaa parlamenttia Mosidze pitää poikkeuksena. Hän uskoo, että seuraavien parlamenttivaalien jälkeen maahan syntyy useiden puolueiden yhteistyöhallitus.

Vaikka Georgia on edistynyt demokratisoitumisessa, sille ei ole avattu ovia EU:n tai Naton mahdolliseen jäsenyyteen.

Georgiassa syynä pidetään Venäjää ja sen vastustusta.

”Venäjä laajentaa sotilastukikohtia Tshinvalin alueella Abhasiassa. Jotkut maat pelkäävät tätä Venäjän läheisyyttä ja vastustavat Georgian lähentymistä Naton ja EU:n jäseneksi.”

”Venäjä vaikeuttaa prosessia käyttämällä hyväkseen yhteistyökumppaneitaan maissa, joilla on läheisimmät suhteet Venäjän kanssa.”

 

Mosidze on toiminut Georgian parlamentissa myös Ukrainan ystävyysryhmän johtajana.

Georgia tukee täysin Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja tuomitsee jyrkästi Krimin miehityksen ja Venäjän toimet Donbassissa, Mosidze sanoo.

”Ukraina on tärkein strateginen kumppanimme. Meitä yhdistää kysymys maiden alueellisesta koskemattomuudesta samoin kuin tavoite päästä pikaisesti Naton ja EU:n jäseneksi.”

Mosidze johtaa myös Georgian parlamentin valtuuskuntaa yhteistyöryhmä GUAM:ssa. Siihen kuuluvat Georgian lisäksi Azerbaidzhan, Moldova ja Ukraina. Kaikilla paitsi Azerbaidzhanilla on alueisiin liittyviä ongelmia, joiden taustalla on Venäjä.

Parhaillaan kootaan myös toista vastaavaa yhteistyöryhmää, jonka lyhenne on GUM. Siihen kuuluisivat Georgia, Ukraina ja Moldova.

Ryhmän tavoitteena on lähentää maiden yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa. Kaikki kolme jäsentä ovat EU:n itäisen kumppanuuden avainmaita.

 

Georgian tulevaisuuteen Mosidze suhtautuu toiveikkaasti, vaikka myöntää, ettei maa kyennyt Baltian maiden tapaan hyödyntämään mahdollisuuksiaan 1990-luvulla.

”En usko, että Georgiassa voisi nousta valtaan ryhmä, joka tinkisi maan alueellisesta koskemattomuudesta. Olen varma, että Georgia ennemmin tai myöhemmin saavuttaa tavoitteensa, eli saa takaisin menetetyt alueet ja pääsee Naton ja EU:n jäseneksi.”

Optimismia lisää talouskasvu, joka on alkuvuonna 2018 noussut 5,4 prosenttiin

Inflaatio on saatu kuriin, mutta Georgian oman valuutan, larin, arvoa heiluttavat Mosidzen mukaan naapurit eli Turkin liira ja Venäjän rupla.

Talouskasvua vauhdittaa viennin kasvun ohella erityisesti matkailu. Georgista on tullut nopeasti erittäin suosittu kohde.

Georgiassa vieraili 2015 neljä miljoonaa turistia, viime vuonna luku nousi jo kahdeksaan miljoonaan.

”Tavoitteena on, että kävijöitä olisi vuoteen 2021 mennessä 20 miljoonaa vuodessa. Se on paljon, koska koko maan asukasluku on vain 3,5 miljoonaa.”

Yritystoiminnan kehittämisessä otetaan mallia Virosta. Veroja on alennettu ja yritysten voittoja ei veroteta lainkaan, jos tuotot ohjataan investointeihin.

Vaikka Mosidze iloitsee kehityksen merkeistä, hän myöntää, että kansalaiset voivat olla toista mieltä.

”Ennen kuin uudistukset alkavat näkyä selvästi ihmisten elämässä, tarvitaan neljä, viisi vuotta.”

 

Tekstin on kääntänyt venäjästä Anne Kuorsalo.