Serbijohtaja Karadzicia odottaa siirto Haagiin

Karri Kokko
Ulkomaat 22.7.2008 15:17

Tuhansien ihmisten tappamisesta syytetyn serbijohtajan Radovan Karadzicin liki 13 vuoden piileskely päättyi Serbiaan.radovan kardzic
Radovan Karadzic vuonna 1996 ja 2008.

Serbian poliisi pidätti Karadzicin myöhään maanantai-iltana Belgradissa, mistä hänet on määrä luovuttaa Haagiin entisen Jugoslavian sotarikoksia käsittelevään tuomioistuimeen (ICTY) jo lähiviikkojen aikana.

EU ja Yhdysvallat kehuivat tiistaina Serbiaa Karadzicin pidätyksestä. EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana sanoi pidätyksen osoittavan, että Serbia toimii yhteistyössä ICTY:n kanssa. Sotarikollisten saattaminen oikeuden eteen on ollut EU:n tärkein vaatimus unionin jäsenyyttä halajavalle Serbialle.

Venäjän ulkoministeriö puolestaan arvosteli ICTY:n toimintaa, jota se pitää puolueellisena. Venäjän Nato-suurlähettiläs Dmitri Rogozin vaatikin, että serbijohtajan syytteet pitäisi käsitellä Haagin sijaan Bosnia-Hertsegovinassa.

Yksi maailman etsityimmistä rikollisista

Ennen pidätystään Karadzic oli yksi maailman etsityimmistä rikollisista. Häntä syytetään kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Bosnian sodan aikana.

Karadzicia ja vielä vapaalla olevaa serbikenraali Ratko Mladicia pidetään päävastuullisina liki 8 000 muslimimiehen ja -pojan joukkomurhaan Srebrenicassa vuonna 1995. Karadzic oli asialla myös Sarajevossa, missä kaupungin yli 3,5 vuotta kestänyt piiritys johti tuhansien ihmisten kuolemaan.

Sarajevon piiritystä ja Srebrenican verilöylyä pidetään Euroopan pahimpina hirmutekoina sitten toisen maailmansodan.

Bosniassa juhlittiin ja vastustettiin

Tieto Karadzicin pidätyksestä jakoi Bosnian muslimien ja serbien mielipiteet jyrkästi. Muslimit juhlivat Sarajevon kaduilla, kun taas Karadzicin sodanaikaisella tukialueella Palen kaupungissa serbit olivat vihaisia ja pettyneitä.

Sadat ihmiset ryntäsivät Sarajevon keskustaan juhlimaan Karadzicin pidätystä. Serbijohtajan pidätyksestä kertovat tekstiviestit levisivät nopeasti kaupungissa, jonka asukkaat joutuivat piirityksen aikaan väistelemään sala-ampujien luoteja.

”Tämä on parasta, mitä olisi voinut tapahtua. Soitin ja herätin koko perheeni”, kertoi Sarajevossa asuva Fadil Bico.

Palessa Karadzicia vaadittiin vapautettavaksi.

”Tämä on väärin. Vain serbit joutuvat sotarikoksista Haagin tuomioistuimen eteen”, sanoi Slavko Vasic.

Joitakin kymmeniä serbinationalisteja kokoontui tiistaina Belgradin sotarikostuomioistuimen rakennuksen eteen vastustamaan Karadzicin pidätystä. Protesti sujui tiukassa poliisivartiossa rauhallisesti. Myöskään muista levottomuuksista ei kerrottu.

Naamioitunut Karadzic asui Belgradissa

Euroopan Osama Bin Ladeniksikin kutsuttu Karadzic oli viimeksi nähty julkisuudessa yli kymmenen vuotta sitten. Serbijohtaja oli naamioitunut lähes tunnistamattomaksi, kun hänet otettiin kiinni Belgradissa.

Viranomaisten julkisuuteen antamissa kuvissa Karadzicilla, 63, on pitkä, tuuhea valkoinen parta, valkoiset hiukset ja paksut silmälasit. Poliisin mukaan hän oli käyttänyt väärää nimeä ja työskennellyt belgradilaisella yksityisklinikalla esittäen vaihtoehtoisen lääketieteen asiantuntijaa.

Serbialaisviestimet kertoivat, ettei Karadzic vastustellut pidätystä.

Serbialaisten hallituslähteiden mukaan poliisi pääsi Karadzicin jäljille ulkomaisen tiedustelupalvelun antaman vihjeen perusteella.

Kaksi pääsyytettyä yhä vapaana

Radovan Karadzicin pidätyksen jälkeen tärkeimmät vapaana olevat Bosnian sodan sotarikossyytetyt ovat serbikenraali Ratko Mladic ja serbipoliitikko Goran Hadzic.

Mladicia syytetään kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Bosnian sodan aikana. Hänen epäillään myös pyrkineen peittelemään Srebrenican verilöylyä kätkemällä uhrien jäänteitä.

Mladic on pakoillut virkavaltaa vuodesta 1995. Entisen Jugoslavian alueen sotarikoksia tutkiva tuomioistuin ICTY arvelee, että Mladic piileskelee Serbiassa.

Goran Hadzic toimi Serbian sodan aikana itsenäiseksi julistautuneen Krajinan serbitasavallan presidenttinä. Häntä odottaa 14 syytettä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Hadzicia syytetään tuhansien kroaattien karkottamisesta ja tappamisesta Bosnian sodan aikana.

Hadzic katosi kodistaan Serbiasta kesäkuussa 2004. Joidenkin arvioiden mukaan hän piileskelee Kroatiassa.

Tuhansia uhreja

Karadzicia vastaan on nostettu kaikkiaan 11 syytettä kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan, sotarikoksista sekä muista julmuuksista.

Vakavimmat syytteet koskevat Sarajevon kaupungin piiritystä, jonka aikana Karadzicin johtamien joukkojen syytetään surmanneen noin 12 000 siviiliä. Piirityksen aikana Karadzicin joukot myös käyttivät liki 300:aa YK:n rauhanturvaajaa ihmiskilpinä.

Serbikomentajaa syytetään myös Srebrenican verilöylyn järjestämisestä vuonna 1995. Liki 8 000 muslimimiestä ja -poikaa tapettiin.

Karadzicin joukot syyllistyivät Bosnian sodan aikana muslimien ja kroaattien laajaan ja järjestelmälliseen vainoon. Siviilejä karkotettiin, vangittiin, raiskattiin ja tapettiin. Lisäksi koteja ja yrityksiä tuhottiin ja vallattiin.

(STT–AFP–Reuters)

Kuva AP / LK

Keskustelu