Sarkozy: ”Yritin muuttaa Euroopan, mutta Eurooppa muutti minut”

Karri Kokko
Ulkomaat 26.12.2008 13:29

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy joutuu ensi viikolla luopumaan Euroopan unionin puheenjohtajuudesta ilmiselvästi pitkin hampain.
nicholas sarkozy

Päättäväinen Sarkozy on luotsannut EU:ta sellaisella tarmolla, että Ranskan kautta edeltäneet Slovenian ja Portugalin puheenjohtajuudet ovat näyttäneet vertailussa hyvinkin harmailta.

Sarkozy myönsi itsekin viime viikolla EU-parlamentissa, että hän on rakastanut puoli vuotta kestänyttä rooliaan. Samalla hän tunnusti muuttuneensa paljon aiempaa eurooppalaisemmaksi.

”Yritin muuttaa Euroopan, mutta Eurooppa muutti minut”, hän maalaili.

Näkyvä rooli on sopinut ylivilkkaalle Sarkozylle niin hyvin, että moni veikkailee jo hänestä EU:n uutta presidenttiä siinä tapauksessa, että Lissabonin sopimus lopulta saadaan voimaan ensi vuoden lopussa.

Kriisistä
kriisiin

Kun Sarkozy otti unionin vetovastuun, oli tunnelma muissa EU-pääkaupungeissa odottavan hermostunut.

Sarkozy oli jo kotimaassaan epäsuosittu sekä tunnettu ailahtelevasta ja epädiplomaattisesta käytöksestään. Lisäksi häntä pidettiin julkisuudenkipeänä, etenkin kun hän oli vastikään nainut supermallina ja laulajana tunnetun Carla Brunin pikaromanssin jälkeen.

Ranskan rajojen ulkopuolella Sarkozy tunnettiin oman maansa etujen ajajana. Hän ei ollut liiemmin innostunut unionista, jota hän piti etäisenä ja byrokraattisena.

EU:n puheenjohtajuuteen Sarkozy tarttui kuitenkin kaikkea muuta kuin välinpitämättömästi. Eiffel-torni valaistiin EU:n tähdillä samppanjajuhlallisuuksissa, ja huippukokouksia alettiin heti järjestää kuin liukuhihnalta.

Georgian kriisin aikana Sarkozy sukkuloi Moskovan ja Pariisin välillä. Talouskriisin puhjettua suunnaksi vaihtui Washington. Tuloksiakin syntyi: Georgiaan saatiin tulitauko ja EU-maat sopivat pankkien pelastuspaketista.

Oma tyyli
piti

Sarkozyn kauden loppumetreillä Brysselissä on ollut selvää, ettei pienemmän maan johtaja olisi kyennyt yhtä korkean profiilin puheenjohtajuuteen – oltiinpa Ranskan tuloksista mitä mieltä tahansa.

Lisäksi Sarkozyn järkkymättömältä vaikuttavalle itseluottamukselle on ollut käyttöä Georgian sodan ja talousromahduksen kaltaisten suurkriisien aikana.

Esimerkiksi Venäjän pääministerin Vladimir Putinin on uutisoitu purkaneen kiukkuaan Georgiasta Sarkozylle niin värikkäin sanakääntein, että epävarmempaa valtiojohtajaa olisi todennäköisesti alkanut jo hirvittää.

Ranskan kausi ei silti suinkaan ollut pelkkää korkealentoa. Etenkin Saksan liittokanslerin Angela Merkelin on arvioitu suhtautuneen Sarkozyyn penseästi.

Merkel etsi itse EU-puheenjohtajana viime vuonna ratkaisuja hiljaisella taustadiplomatialla. Sarkozyn tapana on pikemminkin ollut esitellä ideansa muille kovaan ääneen ikään kuin ne olisivat jo päätettyjä. Vasta sitten on kysytty, onko muilla jotain ideoita vastaan.

Tosin myös Sarkozy on joutunut myöntämään, että EU:ssa on kuunneltava muitakin kuin itseään.

Esimerkiksi ilmastotavoitteista saatiin sopu lopulta perinteiseen tyyliin niin, että lähes kaikki maat saivat läpi joitain myönnytyksiä kompromissin löytymiseksi.

”Kun joutuu ratkomaan 27 maan ongelmia, oppii suvaitsevaisuutta”, Sarkozy myönsi viime viikolla.

Teksti
Erja Yläjärvi / STT
Kuva
Michel Euler / AP / Lehtukuva

Ranskan puheenjohtajakausi

Heinäkuussa Ranska avasi puheenjohtajakautensa suurella EU:n ja Välimeren alueen huippukokouksella. Sarkozyn idea uudesta Välimeren unionista ei kuitenkaan kelvannut muille EU-maille.

Elo-syyskuussa Sarkozy keskittyi Georgian kriisin selvittelyyn. Alueelle saatiin tulitauko, mutta EU ei määrännyt Venäjälle rangaistuksia.

Lokakuussa huomio siirtyi talouskriisiin. Sarkozy kyhäsi EU:n pankeille pelastuspaketin pikavauhtia ja ideoi myös Washingtonissa sittemmin pidetyn kansainvälisen talouskokouksen.

Loppuvuoden EU keskittyi ilmastopaketin hiontaan. Sopu runnottiin läpi huippukokouksessa kaksi viikkoa sitten. Samalla Irlanti taivuteltiin järjestämään uusi kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta.

Ranskan alkuperäisistä tavoitteista osa jäi puheenjohtajakaudella kokonaan toteuttamatta. Esimerkiksi puolustuspolitiikan vahvistamisesta ei tullut mitään.

Keskustelu