Saksasta tuleva sikainfluenssarokote askarruttaa äitejä

Jukka Ukkola
Ulkomaat 27.9.2009 13:00

Sikainfluenssa on raskaana olevalle moninkertainen riski.

Raskaana oleva nainenRaskaana olevat naiset ovat rokotelistan kärjessä. Kuva Kristiina Kurronen / SKOY

Parempi ottaa rokote kuin jättää ottamatta, neuvoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoteosaston johtaja, ylilääkäri Terhi Kilpi raskaana olevia naisia.

Ylilääkärin neuvo perustuu siihen tietoon, mitä H1N1-pandemiasta on saatu tähän mennessä erityisesti Yhdysvalloissa. Siellä on todettu, että raskaana olevien naisten riski joutua sikainfluenssan takia sairaalahoitoon tai jopa kuolla on moninkertainen muihin väestöryhmiin verrattuna.

Yhdysvalloissa ollaan rokotteiden kanssa erittäin varovaisia, mutta raskaana oleville siellä suositellaan rokotteita myös tavallisiin kausi-influenssoihin.

Raskaana olevien riski on arvioitu viisinkertaiseksi muihin samanikäisiin naisiin verrattuna, joskaan kovin tarkkoja lukuja ei voida antaa tapausten vähäisyyden takia. Varmistettujen sikainfluenssan kuolonuhrien joukossa raskaana olevia naisia on ollut noin kuusi prosenttia, kun heidän osuutensa koko väestöstä on vain yksi prosentti.

Rokote aiempien pohjalta

Rokotteen valmistuksessa ja testaamisessa tuli kiire, kun taudin laatu ja sen ilmeinen leviäminen pandemiaksi tuli tietoon. Normaalisti uutta rokotetta kehitetään vuosia, ja se hyväksytään käyttöön vasta laajojen tehotutkimusten jälkeen.

Rokote tehtiin aiemmin kehitetyn pohjalta. Mallirokote sisälsi H5N1-lintuinfluenssaviruksen kappaleita ja immuunivastetta parantavaa tehosteainetta. Pandemiarokote on muuten samanlainen kuin mallirokote, mutta sisältää lintuinfluenssaviruksen osien sijasta sikainfluenssaviruksen kappaleita.

Mallirokotetta on testattu noin 10 000 ihmisellä eri puolilla maailmaa, ja valmiista rokotteesta on saatu ensimmäiset testitulokset Saksasta, mistä rokote tulee Suomeenkin.
Kiirettä lukuun ottamatta prosessi ei ole kovin poikkeuksellinen. Samoin toimitaan kausi-influenssoja torjuttaessa.

Kaikkia rokotteet eivät ole vakuuttaneet, vaan niiden luotettavuutta on epäilty. Britanniassa jopa puolet odottavista äideistä uhkaa Daily Mailin mukaan kieltäytyä sikainfluenssarokotteista pelätessään niiden sivuvaikutuksia syntymättömälle lapselleen tai itselleen.

”Eihän elämässä tietysti mikään ole aivan varmaa, mutta on hyvin vaikea keksiä, miten rokote voisi olla vaarallinen jollekin ihmisryhmälle. Aivan kaikilla mahdollisilla ryhmillä sitä ei ole testattu, mutta testeissä ei päästäisikään tämän tarkempiin tuloksiin”, sanoo ylilääkäri Kilpi.

”Tässä on jouduttu kysymään, onko parempi yrittää torjua tautia rokotteilla, vai olla yrittämättä ja antaa ihmisten kuolla.”

Suomessa rokotuksista kieltäytyjiä on pieni, joskin aika äänekäs ryhmä. THL:n tilastojen mukaan 95 prosenttia alle kaksivuotiaista lapsista saa kaikki heille tarkoitetut rokotukset. Lopuistakin suurimmalta osalta puuttuu vain jonkin sarjan viimeinen rokote, eli ohjelma on kesken. Rokotuksista kokonaan kieltäytyjiä lienee reilusti alle prosentti, Kilpi arvioi.

Vanhimmilla immuniteetti

Rokotettavat on pantu kiireellisyysjärjestykseen siksi, että Suomeen tilatut 5,3 miljoonaa rokotetta saadaan maahan useassa erässä. Ensimmäiset rokotukset on tarkoitus aloittaa lokakuussa ja ne kestänevät helmikuuhun. Kun kuusi ensimmäistä ryhmää, eli noin pari miljoonaa ihmistä on rokotettu, katsotaan senhetkinen tilanne ja ratkaistaan, onko tarvetta jatkaa koko rokotusohjelma loppuun.

Toisin kuin muissa influenssoissa, sikainfluenssalta näyttävät olevan parhaiten turvassa vanhimmat ikäluokat. Mitä vanhempi henkilö on, sitä todennäköisemmin hänelle on kehittynyt immuniteetti tautia vastaan. Tämä näyttää kuitenkin koskevan vain yli 65-vuotiaita. Erään pienen otoksen perusteella näyttää siltä, että kahdeksankymppisistä jopa 90 prosentilla on elimistössään suojaava vasta-aineiden taso.

Mahdollisesti vielä 1930-luvulla on ollut liikkeellä espanjantaudin (1918-19) kaltaisia viruksia. Espanjantautivirus oli samantyyppinen kuin sikainfluenssa, joten vanhimmat ikäluokat, 1920- ja 1930-luvulla syntyneet ovat voineet saada suojan silloin lapsuudessaan.

Näin Suomi rokottaa

  1. Infektiopotilaiden kanssa tekemisissä oleva hoitohenkilökunta
  2. Raskaana olevat naiset
  3. Kroonisesti sairaat
  4. Pienet lapset
  5. 3-24-vuotiaat lapset ja nuoret
  6. Sairauksiensa takia riskiryhmään kuuluvat yli 65-vuotiaat
  7. 25 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat, nuoremmista ikäryhmistä aloittaen

Keskustelu

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoteosastosta puhuttaessa kannattaa muistaa, että kyseinen taho on varsin jäävi antamaan lausuntoja rokotusten turvallisuudesta.

Toisin kuin monet kuvittelevat, THL ei suinkaan ole mikään puolueeton ja riippumaton viranomaistaho, vaan läheisissä kytköksissä kaupallisten lääkefirmojen kanssa. Osa THL:n rahoituksestakin tulee näiltä firmoilta, esimerkiksi juuri erilaisten rokotetutkimusten yhteydessä.

Niinpä on syytä suhtautua aina tietyllä varauksella, kun joku THL:n edustaja julkisuudessa ylistää uusien rokotteiden etuja ja hyötyjä. Mikäli hän menisi mainitsemaan haittapuolista, rahoitus rokotteen valmistajalta saattaisi loppua siihen.

Kommentti THL:n jääviysongelmista rokotevalmistajarahoituksen vuoksi on hyvin aiheellinen. Lisättäköön, että THL on tilannut sikainfluenssarokotteen poikkeuksellisella tavalla ilman julkisissa hankinnoissa tavallisesti noudatettavaa tarjouskilpailua yhtiöltä, joka on suurin THL:n yhtiörahoittaja.

Sikainfluenssarokote muistuttaa tähän astisista rokotteista eniten influenssarokotetta, vaikka selviä, riskiprofiilia nostavia erojakin on, esimerkiksi apuaineena käytetty skvaleenia sisältävä adjuvantti sekä säilöntäaineena elohopeyhdiste tiomersaali. Skvaleenin suhteellisen huonosti tunnettujen riskien vuoksi esim. Kanadassa on päädytty hankkimaan raskaana oleville toinen, skvaleeniton sikainfluenssarokote. Muulle väestölle Kanada on tilannut samaa rokotetta kuin Suomi. Harmi, että esim. tämäntyyppisiä asioita ei raskaana olevien rokottamista käsittelevässä artikkelissa käyty läpi.

Artikkelissa on virheellinen väite rokotuskattavuutta koskien. THL:n toisaalla antaman tiedon mukaan vain runsas 30 prosenttia 6kk-35kk ikäisistä lapsista saa heille tarjotun influenssarokotteen. Artikkelin väite siitä, että ”95 prosenttia alle kaksivuotiaista lapsista saa kaikki heille tarkoitetut rokotukset” on siis räikeästi virheellinen.

Koska THL:n rokoteosaston johtajaa haastatellaan mm. nimenomaan rokotuskattavuudesta, lienee kyse siitä, että rokoteosaston johtaja – joka, sivumennen sanoen, raportoi lukuisia taloudellisia sidonnaisuuksia lääkeyhtiöihin julkaisuissa joissa sidosten raportointi on velvoite – puhuu tai on hyväksynyt artikkeliin virheellisen tiedon rokotuskattavuudesta vastoin parempaa tietoaan.

Artikkelissa on väite, jonka muaan ”Suomessa rokotuksista kieltäytyjiä on pieni, joskin aika äänekäs ryhmä.” On ikävää nähdä laadukkuudestaan tunnetussa lehdessä näin yksisilmäistä ja epä-älyllistä tekstiä. Artikkelissa jää täysin huomiotta, että rokotteissa ja ihmisten suhtautumisessa eri rokotteisiin on oleellisia eroja. Suomessa väestön valtaosa suhtautuu hyvin myönteisesti ja ottaa varsin kattavasti kauan käytettyjä rokotteita, kuten esimerkiksi jäykkäkouristusrokote ja poliorokote. Sen sijaan – kuten esim. THL:n influenssarokotekattavuustaulukoista (http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/rokottaminen/rokotuskattavuus/influenssarokotuskattavuus/) selviää – monien uusien rokotteiden kohdalla suhtautuminen on varsin erilaista, valtaosa ei näitä rokotteita katso elämässään tai lastensa kohdalla tarpeellisiksi.

Suuressa suomalaisessa päivälehdessä on parhaillaan meneillään nettikysely, johon vastanneista (tällä hetkellä 9255) kolme neljäsosaa eli 75 prosenttia kertoo, ettei aio ottaa sikainfluenssarokotetta. Kieltäytyjiä on vastannut kyselyyn siis n. 6900. Itsevalikoituva nettikysely ei toki ole tilastollisesti väestöä edustava, mutta jotain sekin kertonee – voisi arvella, että myös sikainfluenssarokote lukeutuu samaan luokkaan influenssarokotteen kanssa, sitä ei väestö kovin mielellään ota. Tämähän on tietenkin varsin ymmärrettävää, koska tutkimusnäytön valossa jo influenssarokotteen hyödyt ovat monissa väestöryhmissä (esim. alle kaksivuotiaissa) varsin vähäiset tai olemattomat, ja sikainfluenssarokotteen hyödyistä on vielä vähemmän näyttöä. Ja kansainväliset asiantuntijat (sellaiset jotka eivät ole taloudellisesti riippuvaisia rokotevalmistajista) varoittelevat vähän tutkitun rokotteen ja vähän tutkitun skvaleenin odottamattomista riskeistä.

Oleellista on muistaa, että rokotteissa on eroja, samoin ihmisten suhtautumisessa rokotteisiin. Lääkeyhtiöitä taloudellisesti lähellä olevan THL:n pyrkimys kaataa kaikki rokotteet samaan laariin on ehkä jossakin mielessä THL:n näkökulmasta ymmärrettävä, etenkin jos huomioidaan lääkeyhtiö -sidosryhmän tarpeet. Se on kuitenkin lääketieteeseen perustumaton ja – samoin kuin lääkeyhtiörahoitus – uhkaa murentaa THL:n uskottavuuden rokotuksista lausuntoja antavana tahona.

Jyrki Kuoppala
puheenjohtaja
Rokotusinfo ry
http://www.rokotusinfo.fi