Saksasta tuleva sikainfluenssarokote askarruttaa äitejä

Ulkomaat 27.9.2009 13:00

Sikainfluenssa on raskaana olevalle moninkertainen riski.

Raskaana oleva nainenRaskaana olevat naiset ovat rokotelistan kärjessä. Kuva Kristiina Kurronen / SKOY

Parempi ottaa rokote kuin jättää ottamatta, neuvoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoteosaston johtaja, ylilääkäri Terhi Kilpi raskaana olevia naisia.

Ylilääkärin neuvo perustuu siihen tietoon, mitä H1N1-pandemiasta on saatu tähän mennessä erityisesti Yhdysvalloissa. Siellä on todettu, että raskaana olevien naisten riski joutua sikainfluenssan takia sairaalahoitoon tai jopa kuolla on moninkertainen muihin väestöryhmiin verrattuna.

Yhdysvalloissa ollaan rokotteiden kanssa erittäin varovaisia, mutta raskaana oleville siellä suositellaan rokotteita myös tavallisiin kausi-influenssoihin.

Raskaana olevien riski on arvioitu viisinkertaiseksi muihin samanikäisiin naisiin verrattuna, joskaan kovin tarkkoja lukuja ei voida antaa tapausten vähäisyyden takia. Varmistettujen sikainfluenssan kuolonuhrien joukossa raskaana olevia naisia on ollut noin kuusi prosenttia, kun heidän osuutensa koko väestöstä on vain yksi prosentti.

Rokote aiempien pohjalta

Rokotteen valmistuksessa ja testaamisessa tuli kiire, kun taudin laatu ja sen ilmeinen leviäminen pandemiaksi tuli tietoon. Normaalisti uutta rokotetta kehitetään vuosia, ja se hyväksytään käyttöön vasta laajojen tehotutkimusten jälkeen.

Rokote tehtiin aiemmin kehitetyn pohjalta. Mallirokote sisälsi H5N1-lintuinfluenssaviruksen kappaleita ja immuunivastetta parantavaa tehosteainetta. Pandemiarokote on muuten samanlainen kuin mallirokote, mutta sisältää lintuinfluenssaviruksen osien sijasta sikainfluenssaviruksen kappaleita.

Mallirokotetta on testattu noin 10 000 ihmisellä eri puolilla maailmaa, ja valmiista rokotteesta on saatu ensimmäiset testitulokset Saksasta, mistä rokote tulee Suomeenkin.
Kiirettä lukuun ottamatta prosessi ei ole kovin poikkeuksellinen. Samoin toimitaan kausi-influenssoja torjuttaessa.

Kaikkia rokotteet eivät ole vakuuttaneet, vaan niiden luotettavuutta on epäilty. Britanniassa jopa puolet odottavista äideistä uhkaa Daily Mailin mukaan kieltäytyä sikainfluenssarokotteista pelätessään niiden sivuvaikutuksia syntymättömälle lapselleen tai itselleen.

”Eihän elämässä tietysti mikään ole aivan varmaa, mutta on hyvin vaikea keksiä, miten rokote voisi olla vaarallinen jollekin ihmisryhmälle. Aivan kaikilla mahdollisilla ryhmillä sitä ei ole testattu, mutta testeissä ei päästäisikään tämän tarkempiin tuloksiin”, sanoo ylilääkäri Kilpi.

”Tässä on jouduttu kysymään, onko parempi yrittää torjua tautia rokotteilla, vai olla yrittämättä ja antaa ihmisten kuolla.”

Suomessa rokotuksista kieltäytyjiä on pieni, joskin aika äänekäs ryhmä. THL:n tilastojen mukaan 95 prosenttia alle kaksivuotiaista lapsista saa kaikki heille tarkoitetut rokotukset. Lopuistakin suurimmalta osalta puuttuu vain jonkin sarjan viimeinen rokote, eli ohjelma on kesken. Rokotuksista kokonaan kieltäytyjiä lienee reilusti alle prosentti, Kilpi arvioi.

Vanhimmilla immuniteetti

Rokotettavat on pantu kiireellisyysjärjestykseen siksi, että Suomeen tilatut 5,3 miljoonaa rokotetta saadaan maahan useassa erässä. Ensimmäiset rokotukset on tarkoitus aloittaa lokakuussa ja ne kestänevät helmikuuhun. Kun kuusi ensimmäistä ryhmää, eli noin pari miljoonaa ihmistä on rokotettu, katsotaan senhetkinen tilanne ja ratkaistaan, onko tarvetta jatkaa koko rokotusohjelma loppuun.

Toisin kuin muissa influenssoissa, sikainfluenssalta näyttävät olevan parhaiten turvassa vanhimmat ikäluokat. Mitä vanhempi henkilö on, sitä todennäköisemmin hänelle on kehittynyt immuniteetti tautia vastaan. Tämä näyttää kuitenkin koskevan vain yli 65-vuotiaita. Erään pienen otoksen perusteella näyttää siltä, että kahdeksankymppisistä jopa 90 prosentilla on elimistössään suojaava vasta-aineiden taso.

Mahdollisesti vielä 1930-luvulla on ollut liikkeellä espanjantaudin (1918-19) kaltaisia viruksia. Espanjantautivirus oli samantyyppinen kuin sikainfluenssa, joten vanhimmat ikäluokat, 1920- ja 1930-luvulla syntyneet ovat voineet saada suojan silloin lapsuudessaan.

Näin Suomi rokottaa

  1. Infektiopotilaiden kanssa tekemisissä oleva hoitohenkilökunta
  2. Raskaana olevat naiset
  3. Kroonisesti sairaat
  4. Pienet lapset
  5. 3-24-vuotiaat lapset ja nuoret
  6. Sairauksiensa takia riskiryhmään kuuluvat yli 65-vuotiaat
  7. 25 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat, nuoremmista ikäryhmistä aloittaen

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.