Saksan yliopistoissa levoton vuosi – opiskelijakapina kytee

Ulkomaat 15.12.2009 12:16

Lakkoja ja valtauksia – saksalaisopiskelijat ovat tyytymättömiä korkeakoulu-uudistuksiin. Frankfurtissa poliisi hääti luentosaliin linnoittautuneet opiskelijat kadulle.

Opiskelijat makaavat maassa ostoskeskuksen sisäänkäynnin edustalla Dresdenissä marraskuussa 2009. Tällä haluttiin osoittaa mieltä opiskeluolojen huonontumista vastaan. Kuva MATTHIAS RIETSCHEL / AP / Lehtikuva.

Kulunut vuosi on ollut saksalaisyliopistoissa levoton. Opiskelijat ovat tyytymättömiä Bolognan prosessin tuomaan kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään, lukukausimaksuihin ja ylipäätänsä opiskeluolosuhteisiin maassa.

Kesällä monien saksalaisyliopistojen opiskelijat olivat lakossa. Kesäkuun puolivälissä järjestettyihin opiskelijamielenosoituksiin osallistui yli 200 000 saksalaisopiskelijaa.

Luentosalivaltaukset talvilukukauden trendi

Talvilukukausi alkoi noin kuukausi sitten, ja kapinointi on jatkunut muun muassa luentosalien valtauksilla.

Joulukuun alussa poliisi poisti Frankfurtissa yliopiston tiloista noin 300 opiskelijaa, jotka olivat linnoittautuneet Goethe-yliopiston kahvilaan, opiskelijaravintolaan ja juhlasaliin. (Der Spiegelin juttu ja uutisvideo aiheesta.)

Frankfurter Allgemeine Zeitungin mukaan opiskelijat olivat tuhonneet kaksi yötä kestäneen valtauksen aikana muun muassa rakennuksessa olleita taideteoksia. Yliopiston mukaan tuhojen arvo nousee yli 200 000 euroon.

Der Spiegelin mukaan Frankfurtin yliopiston johdolta ei herunut tyytymättömille opiskelijoille myötätuntoa. He kutsuivat tapahtunutta vandalismiksi.

Opiskelijat ja rehtorit eri mieltä

Joulukuun alussa myös yli kolmetuhatta opiskelijaa osoitti mieltään Leipzigissä, jossa järjestettiin korkeakoulurehtorien tapaaminen.

Saksan yleisradion ARD:n haastattelema rehtorikonferenssin puheenjohtaja Margret Wintermantel ei ymmärrä opiskelijoiden protestointia.

”Kandidaatin tutkinnon hyväksyntä talouselämässä lisääntyy, opiskeluajat lyhenevät ja opiskelijoiden tyytyväisyys on kasvussa”, hän sanoi konferenssissa.

Opetusministeri Annette Schavan (CDU) ei myöskään tue mielenilmauksia. Hän on sanonut kutsuvansa opiskelijat ja koulutusasioista päättävät saman pöydän ääreen keskustelemaan tilanteesta huhtikuussa. Oppositiopuolueet ovat kritisoineet ajankohtaa liian myöhäiseksi.

Tutkintouudistus ei jättänyt tilaa kokeiluille

Uudessa kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä monet aikaisemmin viidessä vuodessa suoritetut yliopistojen diplomitutkinnot ovat nyt pakattu kolmen vuoden kandidaatin tutkinnoksi.

Saksassa kolmevuotisen kanditutkinnon on ARD:n mukaan tarkoitus olla aikaisempaa työelämäorientoituneempi peruskoulutus ja kaksivuotisen myöhemmin suoritettavan maisterin tutkinnon tieteellisempi.

Tutkintojen remontointi ja Euroopan laajuinen synkronisointi ei ole ollut kivuton prosessi.

Tiukat tutkintovaatimukset ja kiristynyt opiskeluaikataulu ovat opiskelijoiden mielestä tasapäistäneet ja kaventaneet tutkintoja. Tilaa sivuainekokeiluille ei enää pahemmin jää.

Harva ehtii ulkomaille

Bolognan prosessin ideana oli tehdä eurooppalaisista korkeakoulututkinnoista kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Taka-ajatus oli, että kun sama systeemi on käytössä kaikissa EU-maissa, opiskelijat pystyvät jouhevammin lähtemään opiskelijavaihtoon tai suorittamaan esimerkiksi maisterin tutkinnon toisessa maassa.

Saksalaisopiskelijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että nopean opiskelutahdin takia heillä ei ole enää aikaa lähteä ulkomaille. Aikaa muulle opiskelijatoiminnalle on yhä vähemmän.

Lukukausimaksut ärsyttävät opiskelijoita

Yksi korkeakoulu-uudistuksen ylevistä tavoitteesta oli saada myös opiskelijakunta heijastelemaan laajemmin Euroopan väestön moninaisuutta.

Kehitystä ei edistä saksalaisopiskelijoiden mielestä se, että monissa korkeakouluissa opiskelijoilta on alettu periä lukukausimaksuja. Esimerkiksi Freiburgin yliopistossa lukukausi maksaa viisisataa euroa.

Nikolaus Moench opiskelee Freiburgin yliopistossa kolmatta vuotta lakia. Hän suhtautuu Bolognan prosessiin positiivisesti, mutta myöntää, että siinä on ollut käynnistymisvaikeuksia.

”On mahtavaa, että nykyään voi opiskella ympäri Eurooppaa ja systeemi on kaikkialla sama”, parhaillaan Helsingissä Erasmus-vaihdossa oleva Moench iloitsee.

Hän näkee, että Bolognan prosessilla on pitkällä tähtäimellä eurooppalaisia yhdistävä vaikutus.

”Opintojen aikatauluttamista pitää vain katsoa uudestaan, jotta ne eivät kärsi muutoksista.”