Ruotsalaisprofessori: Neljä viidesosaa maailman ihmisistä on rikkaita

Ulkomaat 8.12.2009 11:01
Zimbabwe Lapset ja heidän vanhempansa keräävät tienviereeen pudonneita viljanjyviä Zimbabwessa. Kuva: Tsvangirayi Mukwazhi AP / Lehtikuva.

Kahdeksankymmentä prosenttia maailman ihmisistä on rikkaita tai tulee melko hyvin toimeen, väittää ruotsalainen professori Hans Rosling.

”Me länsimaiset luulemme olevamme ainoita, mutta samaan joukkoon kuuluu arabeja, hinduja ja monenlaisia ihmisiä”, Rosling sanoo.

Tilastojen perusteella Rosling jakaa maailman 192 valtiota kolmeen ryhmään. Köyhiä maita on 20 prosenttia ja Suomen ja Ruotsin kaltaisia rikkaita maita saman verran. Loput 60 prosenttia, esimerkiksi Itä-Euroopan valtiot ja monet Latinalaisen Amerikan maat, jäävät kahden ääripään välimaastoon.

Yhteensä viidellä miljardilla on kännykät, pesukoneet, terveys- ja koulutuspalvelut. Silti maailmassa elää miljardi köyhää ihmistä sairauden ja osattomuuden noidankehässä.

”Ota palkastasi pois yksi nolla, niin olet kiinalainen ja kaksi nollaa niin olet kongolainen”, Tukholman Karoliinisen instituutin, lääketieteellisen yliopiston professori, kehitysmaa- ja terveystutkija Hans Rosling konkretisoi eroja suomalaisille Työterveyslaitoksen seminaarissa Helsingissä.

Kongon tavoin köyhimmät maat, Afganistan ja Somalia, kituvat sisällissodissa.

”Rauhassa elävät, köyhät maat, kuten Tansania ja Sambia hyötyvät eniten perinteisestä kehitysavusta.”

Rosling on työskennellyt lääkärinä Malawissa ja Mosambikissa sekä ollut perustamassa maansa Lääkärit ilman rajoja -järjestöä ja toiminut WHO:n ja UNICEFin neuvonantajana.

Tilastot kaikille

Teollisuus- ja kehitysmaat -jakoa viljellään edelleen vaikkapa peruskoulun oppikirjoissa ja Kööpenhaminan ilmastokokouksessa.

”Teollisuusmaan ihminen elää kauan ja hankkii vähän lapsia. Kehitysmaassa syntyy paljon lapsia ja elinikä on lyhyt. Niinkö? Tuo käsitys vastaa Helsingin 1952 olympialaisten aikaa”, Rosling sanoo.

Ihmisten luulot johtuvat professorin mukaan myös siitä, ettei tieto ole aina avointa.

”Suomi on yksi verovarojen avulla tilastoja keräävistä ja kauppaavista maista. Kaupungin jalkakäytävää pitkin saa kulkea koteihin ja yrityksiin eikä vain kaupungin laitoksiin. Juuri näin tilastotiedonkin pitäisi palvella kaikkia, sehän on kuin tiedollinen jalkakäytävä.”

Rosling on itse perustanut verkkoon ilmaisen, avoimen ja voittoa tuottamattoman tilastopalvelun nimeltä Gapminder.

Tilastojen saarnamies havainnollistaa infrastruktuuria näyttäen kuvan polkupyörällä ajavasta afrikkalaisnaisesta. Siinä sivussa hän huomauttaa köyhien rakastavan asfalttia. Suomessakin moni muistaa, kuinka joskus ”pikitien” tulo peräkylään merkitsi isoa kehitysaskelta.

”Orjat pysykööt lestissään”

Koulutuksesta, matkailusta ja kansainvälistymisestä huolimatta nykyihminen ei välttämättä tiedä edes perusfaktoja maailmasta.

”Olemme ylimielisiä ja asennoidumme, että orjat pysykööt lestissään. Moni taivastelee, että mitä siitä tulisi, jos kaikilla olisi samoja kulutustavaroita kuin meillä”, Rosling sanoo.

Tervetuloa todellisuuteen, monilla on jo.

”Kiinassa käytetään 2000-luvun teknologiaa, kuten Nokian kännyköitä mutta maan talous on 1920-luvun tasolla.”
Monen Aasian maan tavoin Kiinan sosio-ekonominen kehitys kuitenkin kirii ja kovaa.

”Kiina saavuttaa Yhdysvallat noin vuonna 2046, jolloin minä täytän 100 vuotta”, Rosling hymyilee.

Nykyisen taantuman professori ei usko vaikuttavan Kiinan nousun kaltaisiin pitkän aikavälin kehityskaariin. Sen sijaan hänestä on vaikeampaa ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kööpenhaminan ilmastokokoukselta Rosling odottaa tuloksia.

”Olen possibilisti, näen mahdollisuuksia parantaa ihmisten elinoloja”, professori sanoo. Parantaa. Hän on sittenkin niin lääkäri.

Teksti: Tiina Torppa