Reino Paasilinna: Hallitus on laiska EU-politiikassaan

Ulkomaat 15.11.2009 15:00

Entinen europarlamentaarikko Reino Paasilinna moittii porvarihallitusta haluttomuudesta tukea demareita EU-virkojen jaossa.

Reino Paasilinna Ex-meppi Reino Paasilinna uskoo Olli Rehnin vahvistavan tulevaa salkkuaan EU-komissiossa. Kuva Kaisa Rautaheimo

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja erityisesti ulkoministeri Alexander Stubb (kok) hehkuttivat pitkin syksyä, että Suomella on hyvät mahdollisuudet saada joko EU:n presidentin tai ulkoministerin salkku. Huippuvirat näyttävät menevän kuitenkin sivu suun. Miksi näin kävi, Euroopan parlamentin entinen jäsen Reino Paasilinna (sd)?

”Suomen hallitushan on yrittänyt saada ensisijaisesti ulkoministerin paikkaa liberaaliryhmään lukeutuvalle Olli Rehnille (kesk). On kuitenkin ymmärrettävää, että Euroopan parlamentin toiseksi suurin ryhmä, sosiaalidemokraatit halusivat ulkoministerin salkun. Tyhmiähän he olisivat, jos eivät olisi ottaneet tätä, mielestäni keskeisintä virkaa, kun komission puheenjohtajuus ja EU-parlamentin puhemiehen paikka ovat konservatiiveilla.”

Paavo Lipponen, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen olivat eurooppalaisessa keskustelussa esillä mahdollisina EU:n presidentteinä. Tukiko Vanhasen porvarihallitus mielestänne riittävästi näitä demaritaustaisia vaikuttajia?

”En ole nähnyt sellaisesta tuesta erityisiä merkkejä.”

Miten arvioitte Vanhasen hallituksen painoarvoa EU:ssa?

”Kyllä Lipposen hallitukset olivat mielestäni aktiivisempia. Lipposen aikana Suomi ’sahasi’ itsensä rajusti EU-pöytiin, joista meille sitten paikat löytyivät.”

Nykyinen hallitus on siis EU-politiikassaan liian passiivinen?

”No, ei se ehkä halua ’voimistella’ niin paljon niiden asioiden hyväksi. Tämä nimitysasiakin meni niin, että vain todettiin Rehnin olevan ulkoministeriehdokas ja sillä siisti.”

Innostuivatko suomalaiset perusteettomasti, kun eurooppalaisissa spekulaatioissa välähti kymmenien muunmaalaisten seassa myös muutama suomalainen nimi?

”Tietysti me katsomme tällaisia asioita nimenomaan suomalaisesta näkökulmasta.”

Mutta oliko toiveikkuudelle todellisia perusteita?

”No, Pohjoismailla oli tavallaan ’aamiainen syöty’, kun tanskalainen Anders Fogh Rasmussen valittiin Naton pääsihteeriksi. Voi ajatella, että siinä annettiin Pohjoismaille jo yksi paikka.”

”Ja tietysti toisensa hyvin tuntevat, isojen jäsenmaiden ja ryhmittymien edustajat suhmuroivat asioita keskenään jo ennen valintoja.”

”Suomella on ollut kuitenkin kolme poikkeuksellisen hyvää nimeä tarjolla. Ja Rehn on niin ikään hyvä nimi. Rehnillä on asiallisen ja työtä tekevän komissaarin maine. Hän on kunnostautunut sovittelijana, kuten nämä kolme muutakin.”

Miten ennakoitte Rehnin menestyvän tulevassa komissaarinsalkkujen jaossa?

”Luulen, että hänellä on hyvät mahdollisuudet vahvistaa asemaansa.”

Verrattuna nykyiseen laajentumiskomissaarin salkkuunsa?

”Kyllä.”

Mihin pohjaatte arvionne?

”Rehn on komission puheenjohtajan José Manuel Barroson kaveri ja auttanut tätä monissa hankalissa tilanteissa. Hän on myös voinut käydä kampanjaansa jo muutaman vuoden, hiljalleen. Ja hänellä on ainakin Suomen hallituksen täysi tuki.”

Uudet EU-virat

  • Perustuvat Lissabonin sopimukseen
  • EU:n presidentti: valtionjohtajien muodostaman Eurooppa-neuvoston eli huippukokouksen pysyvä puheenjohtaja
  • Toimiaika: kaksi ja puoli vuotta
  • EU:n ulkoministeri: vastaa unionin ulkosuhteista ja edustaa sitä kansainvälisissä yhteyksissä