Ranskan päätös jäädytti välit Turkkiin - Armenian kansanmurhan kieltämisestä vankeutta ja sakkoja

Armenia
Teksti
Pekka Anttila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Ranskan parlamentin edessä järjestettiin mielenosoituksia ennen alahuoneen päätöstä tehdä rangaistavaksi armenialaisten kansanmurhan kieltämisen. Kuva Martin Bureau / AFP / Lehtikuva.


Ranskan päätös tehdä Armenian kansanmurhan kieltäminen rangaistavaksi on saanut turkkilaiset raivoihinsa. Parlamentin alahuoneen päätöksen jälkeen Turkki kutsui välittömästi Ranskan suurlähettiläänsä kotiin.

Turkin presidentti Abdullah Gül kertoi maiden välisten poliittisten vierailuiden lopettamisesta sekä taloudellisten hankkeiden jäädyttämisestä Ranskan kanssa. Ranskalaisia sota-aluksia ei toistaiseksi päästetä Turkin satamiin.

Kiistelty laki vaatii vielä ylähuoneen eli senaatin hyväksynnän ensi vuonna. Turkki on uhannut katkaista kaupalliset suhteensa Ranskaan mikäli laki menee läpi. Lain rikkomisesta voisi seurata vuosi vankeutta ja 45 000 euroa sakkoja.

Turkin ja Armenian välinen tulenarka kiista perustuu ensimmäisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin. Asia on kiristänyt maiden välejä rajusti vuosikymmenien ajan ja on ollut maailmanlaajuisesti merkittävä poliittinen kysymys. Tulkinnat vaihtelevat eri maiden välillä voimakkaasti. Päinvastoin kuin esimerkiksi Ruotsi, Suomi ei ole tunnustanut armenialaisten kansanmurhaa.

Länsimaisten historioitsijoiden kesken vallitsee yksimielisyys siitä, että armenialaisten etninen puhdistus tapahtui, mutta erimielisyyttä on ollut siitä, täyttävätkö tapahtumat kansanmurhan kansainväliset tunnusmerkit.

Armenialaisten mukaan Ottomaanien valtakunnan joukkojen järjestämässä kansanmurhassa vuosina 1915-17 surmattiin jopa 1,5 miljoonaa ihmistä.

Turkki on kiistänyt kiivaasti tulkinnan etnisestä puhdistuksesta ja armenialaisten järjestelmällisestä hävittämisestä. Maan virallisen kannan mukaan noin 300.000 armenialaista kuoli sissisodassa ja sen tukahduttamista seuranneissa epidemioissa ja nälänhädässä.

Turkin kielteistä suhtautumista asiasta käytävään keskusteluun on pidetty yhtenä esteenä maan liittymiselle Euroopan unioniin.

Armenia kiristää välejä

Nobelin kirjallisuuden palkinnon voittanut turkkilainen Orhan Pamuk totesi vuonna 2005 sveitsiläisen lehden haastattelussa, että miljoona armenialaista surmattiin Turkissa ottomaanivallan aikana ja kymmeniätuhansia kurdeja viime vuosikymmeninä.

Pamukia vastaan nostettiin syyte, josta istanbulilainen tuomioistuin luopui. Turkkilaislehdet kuitenkin lietsoivat vihaa, ja äärinationalistit polttivat Pamukin kirjoja kaduilla. Tappouhkaukset pakottivat kirjailijan pakenemaan kotimaastaan.

Turkin armenialaisvähemmistölle suunnatun Agos-lehden perustaja ja päätoimittaja Hrant Dink sai samasta syystä ehdollista vankeutta, jonka jälkeen nuori äärinationalisti murhasi hänet.

Suomen Kuvalehti kertoi Turkin armenialaisten asemasta viime vuoden lokakuussa (SK 34/2010).

Armenian kansanmurha on aiemmin kiristänyt myös Turkin ja Yhdysvaltain välejä. Vuonna 2007 USA:n edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunta hyväksyi päätöslauselman, jonka mukaan Turkki surmasi 1,5 miljoonaa Turkin armenialaista ensimmäisen maailmansodan aikana. Tapahtumaa nimitettiin kansanmurhaksi.

Yhdysvaltain ulkoministeriö vastusti päätöstä ja tuolloinen presidentti George W. Bush yritti taivuttaa kongressia luopumaan päätöksestä. USA:lla on Turkissa useita sotilastukikohtia.

Lähde BBC