Pystyykö IMF pelastamaan maailman?

Marko Maunula
Ulkomaat 17.5.2009 10:00

Talouskriisi on palauttamassa Kansainvälisen valuuttarahaston maineen ja vaikutusvallan, mutta onko siitä pelastamaan maailma?

Muutama vuosi sitten Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tasapainoili unholan partaalla. Kriitikot niin oikealta kuin vasemmaltakin kyseenalaistivat rahaston politiikan ja toimintamallit. IMF:n ankarat lainaehdot sekä huono asioihin perehtyminen vahingoittivat enemmän kuin auttoivat rahaston tukemia maita.

Maailmanpankin entinen johtaja, nobelisti Joseph Stieglitz kutsui IMF:ää laissez faire-talousmiesten ja Wall Streetin käsikassaraksi. Sen kehitysmaille saarnaama ankara talouskuri ja vaatimukset rahaa lainaavien maiden sosiaalisten sektorien karsimisesta osoitti, että se oli kiinnostuneempi rahasta kuin oikeasta kehitysyhteistyöstä, vasemmisto valitti.

Oikeistolaiset nationalistit puolestaan pitivät kansainvälistä organisaatiota tarpeettomana ja tehottomana. Heille IMF oli muinaisjäänne keynesiläiseltä säännöstelyn aikakaudelta.

Kehittyvät maat olivat selvästi tyytymättömiä IMF:n toimintaan ja lainaehtoihin. Viime vuosina apua tarvitsevat maat kääntyivät useammin muiden lainaajien puoleen. Monet jopa IMF:n sisällä epäilivät organisaation tarpeellisuutta. Sitten iski maailmanlaajuinen lama.

Auttaa auttamaan

Huhtikuun alun G20 Lontoon huippukokouksessa rikkaat teollisuusvaltiot lupasivat IMF:lle reilu biljoona dollaria lisärahoitusta, liki kolminkertaistaen organisaation resurssit.

Johtavien teollisuusmaiden panostus osoittaa, että ne uskovat IMF:n tärkeyteen.

”Talouskriisi on nostanut IMF:n unholasta ja pistänyt sen takaisin tapahtumien keskipisteeseen”, arvioi tohtori Desmond Lachman.
Hän on tutkija American Enterprise Institute -think tankissä ja tehnyt 24 vuoden uran johtajatehtävissä IMF:ssä.

IMF ei kykene korjaamaan koko maailmantaloutta, Lachman sanoo, mutta se kykenee auttamaan muita auttamaan itseään.

”Organisaation pitää tukea kehittyviä markkinoita, varsinkin jos ne ovat joutuneet talouskriisin uhreiksi ilman omaa syytään. Lisäksi sen pitää tarkkailla jäsenmaiden toimia sekä auttaa paremman, kansainvälisesti koordinoidun lamantorjuntaohjelman luomisessa.”

Suuret talouskriisit ovat maapalloistumisen aikakaudella kansainvälisiä. Niiden torjuminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä.

Samanaikaisesti populistinen politiikka ja paineet nationalistiseen talouspolitiikkaan kasvavat.

Lontoon G20 tapaaminen todisti, että teollisuusmaat ovat vahvasti sitoutuneet vapaaseen kauppaan ja kansainväliseen yhteistyöhön lamankin aikana.

Suuret teollisuusmaat ovat silti parempia antamaan kuin ottamaan neuvoja, valittaa University of California at Berkeleyn taloustieteiden professory Barry Eichengreen, IMF:ää pitkään tutkinut asiantuntija.

”IMF on nyt huomattavasti vahvempi toimija globaalin laman torjunnassa. Silti sen valta suurten teollisuusmaiden ja erityisesti Yhdysvaltojen suhteen on rajallinen. Se heikentää järjestön kykyä ratkaista suuria globaalisia kriisejä.”

Vielä matkaa

Sekä Lachman että Eichengreen ovat optimistisia IMF:n tulevaisuuden suhteen. Organisaatiolla on nyt tilaisuus oikeuttaa olemassaolonsa. Siitä on kehittymässä merkittävä tekijä kansainvälisten lainamarkkinoiden säännöstelyssä, Eichengreen uskoo.

”IMF voi tukea pohjimmiltaan vakaita maita, jotka ovat joutuneet kansainvälisen luottokriisin uhreiksi ilman omaa syytään. Tämä onnistuu IMF:n uuden joustavan luottolinjan avulla, jonka apua Meksiko, Kolumbia, ja Puola jo nauttivat.”

”IMF voi antaa myös tiukempiehtoisia lainoja huonommin johdetuille maille esimerkiksi Itä-Euroopassa, missä ongelmat uhkaavat räjähtää länsieurooppalaisten pankkien käsiin ja horjuttaa Euroopan finanssimarkkinoita”, Eichengreen sanoo.

Organisaation tulevaisuus näyttää pitkästä aikaa valoisalta. Silti maailmanlaajuisen säännöstelyn ja keskuspankin kannattajien ei pidä vielä pistää samppanjaa jäihin, Eichengreen sanoo.

”Kuluu vielä vuosikymmeniä ennen kuin IMF saa kylliksi valtaa käyttäytyäkseen kuin aito, globaali keskuspankki.”

Kuva: IMF:n johto piti tiedotustilaisuuden maaliskuussa Bukarestissa Romaniassa sen jälkeen kun maalle oli myönnetty liki 13 miljardin euron tukipaketti (Vadim Ghirda / AP / Lehtikuva).