Trumpin vävyn rauhansuunnitelmasta saa alibin
Presidentti Donald Trumpin vävyn Jared Kushnerin kauan odotettu Lähi-idän rauhansuunnitelma on vihdoin julkistettu. Se keskittyy talouteen. Poliittiset linjaukset on tarkoituksella jätetty tuonnemmaksi.
Suunnitelmassa luetellaan sadan sivun verran erilaisia hankkeita, joiden tarkoituksena on kohentaa palestiinalaisten elinoloja sekä Länsirannalla että Gazassa. Osa hankkeista kohdistuisi myös naapurien eli Jordanian, Egyptin ja Libanonin auttamiseen.
Investoinnit jaksotettaisiin kymmenen vuoden ajalle. Rahaa tarvittaisiin yhteensä noin 50 miljardia dollaria.
Tavoitteet ovat hyviä, hankkeet kannatettavia, mutta koko suunnitelma leijuu tyhjiössä.
Kushner kutsuu esitystään ”uudeksi Marshall-suunnitelmaksi”, vaikka Yhdysvallat itse ei ole luvannut mitään.
Rahoituksen pitäisi tulla rikkailta arabimailta, Euroopasta ja yksityisiltä sijoittajilta. Tämä on epätodennäköistä. Suunnitelman riskit ovat liian suuret.
Siltä puuttuu poliittinen hyväksyttävyys ja sen mukana kaikki.
Lähi-idän rauhanprosessin alkuvuosina 1990-luvulla Shimon Peres visioi ”uutta Lähi-itää”.
Talous oli senkin vision keskiössä. Kaikkien edellytysten onnistua piti olla olemassa.
Kahden valtion malli oli yhteisenä tavoitteena. Mukana olivat Israel ja palestiinalaiset sekä Yhdysvallat, EU ja Persianlahden arabimaat potentiaalisina rahoittajina. Puuhattiin jopa erityistä Lähi-idän pankkia hankkeita rahoittamaan.
Pian kompastuttiin politiikkaan. Palestiinalaiset ja arabimaat vaativat, että konfliktin ratkaisussa piti edistyä ensin.
Ei edistytty.
Rauhanprosessia ei ole ollut vuosiin. Israelin siirtokunnat Länsirannalla jatkavat kasvuaan. Yhdysvallat on siirtänyt suurlähetystönsä Jerusalemiin. Kahden valtion ratkaisu on henkitoreissaan.
Kaikki tämä on toki ollut Kushnerin ja hänen appensa tiedossa.
Poliittisesta todellisuudesta irrotetun suunnitelman tyrmäävä vastaanotto oli odotettavissa. Israelinkin tuki on haaleaa.
Miksi suunnitelma ylipäätään esitettiin?
Hallintonsa alkumetreillä Donald Trump lupasi ratkaista Lähi-idän konflktin kertaheitolla, ”vuosisadan diilillä”. Joistakin lupauksistaan Trump pitää kiinni todellisuudesta piittaamatta.
Ennen muuta kyse lienee kuitenkin alibista. Rauhansuunnitelma on nyt esitetty. Palestiinalaiset ovat sen torjuneet.
Alibi jatkaa Israelin nykylinjan tukemista on hankittu. Seuraava askel voi olla suurten siirtokuntien tunnustaminen osaksi Israelia. Yhdysvaltain Israelin-suurlähettiläs on jo vilautellut tätä mahdollisuutta.
Israelissa pidetään uudet vaalit syyskuussa.
Kushnerin rauhansuunnitelman poliittisen osan julkistamista on lykätty marraskuulle.
Kyseessä ei välttämättä ole viimeinen lykkäys. Vuotta myöhemmin Yhdysvalloissa pidetään presidentinvaalit. Poliittista osaa tuskin julkistetaan ollenkaan. Se olisi sisäpoliittinen riski.
Eikä julkistamiseen ole enää edes tarvetta, jos politiikan perimmäisenä tarkoituksena on edetä yksipuolisesti, askel askeleelta.
