Presidentti Ilves: Nato takaa turvan

Afganistanin sota
Teksti
Karri Kokko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
viron presidentti toomas hendrik ilves

Nykyaikaisen läntisen maan olemukseen kuuluu Nato-jäsenyys, sanoo Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves. Eurooppalainen puolustus on toiveajattelua.

Teksti Jarkko Vesikansa, Tallinna
Kuva Marja Airio/LK

Viron presidentinlinnan Kadriorgin etuovella vartiosotilaat seisovat ryhdikkäinä kuin patsaat. Tunnelma sisällä on kihisevän odottava, kaikki valmistautuvat päivän päätapahtumaan.

Presidentinlinnassa käsitellään haastattelupäivänä Afganistanin Nato-operaatiota, jota koskeva kiista uhkaa rampauttaa sotilasliitto Naton. Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gates varoitti äskettäin Münchenin turvallisuuskonferenssissa, ettei Nato saa jakaantua “niihin, jotka ovat valmiita taistelemaan ja niihin, jotka eivät ole”.

Presidentti Toomas Hendrik Ilveksen, 54, puheille on saapumassa Afganistanin puolustusministeri Abdul Rahim Wardak. Hän yrittää valaa virolaisiin uskoa Naton Afganistan-operaatioon.

Virolta ei voi vaatia lisää uhrauksia tai panostuksia. Tämän Ilves tekee selväksi saa-
puessaan hieman myöhässä haastatteluun.

Presidentti on leppoisalla päällä, mutta puhkuu päättäväisyyttä.

“Suhteessa maan väkilukuun Viro on suurin osallistuja Helmandin maakunnassa”, hän korostaa. Virolla on Afganistanissa 150 sotilasta, jotka taistelevat amerikkalaisten ja brittien rinnalla.

Afganistanin ongelmat

Ilves puhuu Viron ja Euroopan maiden velvollisuudesta kamppailla Afganistanissa vannoutuneemmin kuin suomalaispoliitikot.

“Virolaiset kokevat osallistumisen Afganistanin, Irakin tai Kosovon operaatioihin toiminnaksi, johon modernin länsimaan on osallistuttava. Ei pidä ajatella, että Afganistanin operaatio on huono, mutta siihen on pakko osallistua Naton jäsenenä. Ei. Modernin läntisen valtion olemukseen kuuluu jäsenyys Natossa ja läsnäolo Afganistanissa, muiden maiden kanssa”, Ilves selvittää.

Afganistanin ongelmat hyökyvät Eurooppaan saakka, presidentti korostaa.

“Eurooppaan tuotavasta heroiinista 95 prosenttia on Afganistanista, joten olisi syytä välittää maasta enemmän. Afganistanin suurimmat ongelmat eivät ole sotilaallisia. Naton sotilaallisesta toiminnasta 70 prosenttia keskittyy sille 10 prosentin alueelle Afganistanista, jossa virolaiset ovat. Todellisena haasteena on rakentaa Afganistanille kunnolliset poliisivoimat.”

Haaste edellyttää Ilveksen mukaan rauhanturvajoukkojen vahvistamista Afganistanissa.

Virheellinen hyökkäyspäätös

Viron 2004 toteutuneessa Nato-jäsenyydessä Ilves ei näe haittapuolia, vaikka kriisialueilta on lennätetty kotimaahan sinkkiarkkuja. Sen presidentti tosin myöntää, että osallistumalla jäsenvelvoitteiden täyttämiseen Viro huolehtii osaltaan, että turvatakuut varmistava Naton viides artikla pysyy voimissaan.

Onko itsenäisyyden 90-vuotisjuhliin valmistautuva Viro turvatummassa asemassa kuin koskaan?

“Naton jäsenyys on hyvä turvallisuusvakuutus. Eli kyllä”, Ilves hykertelee. “Lisäksi EU-jäsenyys tuo pehmeää turvallisuutta, muun muassa Schengenin rajasopimuksen kautta.”

Afganistanin lisäksi virolaisia sotilaita partioi kuolemanvaarassa Irakissa. Viro kuului Yhdysvaltain johtamaan “halukkaiden liittoutumaan”, joka hyökkäsi Irakiin 2003.

Oliko hyökkääminen järkevää?

“Uskoimme, että se oli oikea teko”, Ilves sanoo. “Silloisessa tilanteessa, saaduilla tiedoilla kuvittelimme, että hyökkäyspäätös oli oikea. Nykyisillä tiedoilla voimme tietenkin sanoa, että se oli virheellinen päätös. Mutta kenelläkään ei ollut kristallipalloa.”

Lue lisää SK:sta 8/2008.

EU:n tuetteva Venäjän painostamia (SK 44/2206)
Viron vastavalittu presidentti Toomas Hendrik Ilves varoitti EU-maita sooloilemasta Venäjä-politiikassa.

Ovet aukenivat Virolle (SK 35/1991)
Kun Viro itsenäistyi, Suomi näyttäytyi miltei brezhneviläisenä muinaisjäänteenä.