Pilvet syynä Grönlannin mannerjäiden ennätyssulamiseen

Nature-lehden mukaan Grönlannin mannerjään sulamista vauhditti pilvisyys. Kuva Kaisa Rautaheimo.

Tutkijat ovat mitanneet Grönlannin mannerjään kiihtyvää sulamista vuodesta jo vuosikymmeniä. Viime heinäkuussa sulaminen oli ennätyksellisen suurta. Vastaavassa mittakaavassa Grönlannin mannerjäätikkö on sulanut viimeisten neljän vuosituhannen aikana vain kerran 150 vuodessa.

Nature-lehdessä julkaistun Wisconsin-Madisonin yliopiston tutkimuksen mukaan ennätyssulaminen johtui vuoden 2012 lämpimän kesän ohella pilvisyydestä.

Alapilvet tyypillisesti heijastavat auringon säteilyenergiaa takaisin avaruuteen, eli niiden vaikutus paikallisesti on ennemminkin viilentävä kuin lämmittävä.

Sopivissa olosuhteissa alapilvet voivat kuitenkin olla niin ohuita, että ne päästävät auringonvaloa maan pinnalle, mutta kuitenkin tarpeeksi paksuja, jotta ne nappaisivat osan maan pinnalta lumesta ja jäästä heijastuvasta lämpösäteilystä. Yhdessä sopivan tuulen ja ilmankosteuden kanssa pilvien pidättämä lämpö voi nostaa ilman lämpötilan maanpinnan tasolla nollan yläpuolelle.

Tutkijoiden mukaan juuri tällaisia ohuita alapilviä oli viime kesänä laajoilla alueilla Grönlannin yllä. Pilvivaikutus selitti osaltaan poikkeuksellisen voimakkaan sulamisen, ja sama efekti voi selittää arvoituksellisia sääilmiöitä muuallakin.