Perun intiaanit vastustavat maan öljypolitiikkaa – johtajalle syyte maanpetoksesta

Ulkomaat 4.6.2010 08:30

Alkuperäisväestöt ovat osoittaneet olevansa Perussa poliittinen tekijä, jota ei voi enää sivuuttaa.

Intiaanijohtaja Alberto Pizango palasi maanpaosta Peruun toukokuun lopussa. Häntä vastaan on nostettu syyte maanpetoksesta. Kuva Karel Navarro / AP / Lehtikuva.

Perun Amazonin intiaanien poliittisen kattojärjestön AIDESEPin entinen johtaja Alberto Pizango palasi viime keskiviikkona maanpaosta Nicaraguasta Peruun. Pizangoa syytetään Perussa maanpetoksesta ja kansankiihotuksesta, eikä syytteistä ole luovuttu maanpaon aikana.

Syytteiden juuret ovat viime kesäkuun verisissä yhteenotoissa hallituksen ja alkuperäisväestöjen välillä. Intiaanit vastustivat Alan Garcían hallituksen neoliberalistista politiikkaa: hallituksen ulkomaalaisille yhtiöille myymät öljynporausoikeudet olivat ristiriidassa alkuperäisväestöjen oikeuksien kanssa.

Perun Amazonista 70 prosenttia on kaavoitettu ulkomaalaisten öljy-yhtiöiden käyttöön. García perustelee politiikkaa köyhyyden vähentämisellä. Hierarkkisessa maassa taloudellinen hyöty hupenee kuitenkin kapealle poliittiselle eliitille ja maan rajojen ulkopuolelle.

Hallitus solmi kauppasopimukset konsultoimatta alkuperäisväestöjä lainkaan. Öljynporausoikeuksia on myyty alueille, joilla on intiaaneille pyhä merkitys. Vastakkain ovatkin taloudellisten ristiriitojen lisäksi erilaiset tavat käyttää maata ja antaa sille merkityksiä.

Baguan historiallinen verilöyly

Viime keväänä sadat tuhannet intiaanit nousivat vastustamaan Garcían öljypolitiikkaa. Protesti oli rauhanomainen: alkuperäisväestöt pystyttivät esimerkiksi massiivisia tiesulkuja eri puolille Perua. Kesäkuun viidentenä päivänä hallitus lähetti armeijan purkamaan aseellisesti Baguan kaupungin liepeillä olevan tiesulun.

Yhteenotossa menehtyi hallituksen version mukaan 33 ihmistä: 23 sotilasta ja 10 intiaania. Riippumattomien lähteiden mukaan yli sadan intiaanin ruumiit ovat edelleen kateissa.

Baguan tapahtumat johtivat laajoihin mielenosoituksiin Perussa. Miljoonat perulaiset antoivat tukensa alkuperäisväestöille ja tuomitsivat hallituksen toimet. Politiikan tutkijat pitävät tapahtumia Gracían hallituksen suurimpana haasteena.

Tapahtumat olivat ainutlaatuisia Perussa: ensimmäistä kertaa alkuperäisväestöt vastustivat näyttävästi hallituksen politiikkaa. Intiaanit ovat olleet maan sorretuin väestönosa: edelleen 73 prosenttia Perun alkuperäisväestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.

Alkuperäisväestöjen poliittisen nousun on mahdollistanut ensimmäisen, koulutettujen intiaaninuorten sukupolven aktivoituminen. Yliopiston käyneillä nuorilla on tietoja ja taitoja omien oikeuksien puolustamiseen.

Intiaanijärjestöjen asiaa ovat tukeneet useat länsimaalaiset järjestöt. Erityisen voimakkaan poliittisen koalition ovat muodostaneet ympäristö- ja intiaanijärjestöt. Alkuperäisväestöt on esitetty ekologisen elämäntavan esimerkkeinä. Myös Bolivian presidentti Evo Morales nojaa tähän strategiaan puhuessaan Äiti Maan oikeuksista.

Alkuperäisväestöt uusi poliittinen tekijä Perun politiikassa

Baguan tapahtumia on niiden traagisuudesta huolimatta pidetty alkuperäisväestöjen poliittisena voittona. Ne johtivat neuvotteluihin hallituksen ja intiaanijärjestöjen välillä ja poikivat uuden lain, joka vaatii alkuperäisväestöjen konsultointia näiden maita koskevassa päätöksenteossa.

Alberto Pizangon syyte tuo kuitenkin takapakkia tilanteeseen: vierittämällä syyn Baguan verilöylystä intiaanijohtajalle hallitus kiistää oman vastuunsa tapahtumissa. Ympäri Perua järjestetyissä mielenosoituksissa on vaadittu Pizangon vapauttamista syytteistä, ja hänen kannattajansa pitävät toimia poliittisena vainona. Myös useat ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet syytteet.

Pizangon paluu maahan osuu yksiin Baguan vuosipäivän kanssa, ja verilöylyn uhreja muistetaan tällä viikolla Perussa laajasti. Pizango kiistää syyllisyytensä lehdistötilaisuuksissa: ”Onko omien oikeuksien puolustaminen rikos?”

Pizango kertoo palanneensa maahan jatkaakseen taistelua demokraattisemman Perun puolesta. Baguan tapahtumien myötä alkuperäisväestöt ovat osoittaneet olevansa Perussa uusi poliittinen tekijä, jota ei voida enää sivuuttaa.