Passiivitalot: Saksassa jo pakko, Suomessa suunnitellaan

Maria Ruuska
Ulkomaat 28.7.2009 11:00

Energiatehokkaat passiivitalot ovat Valkeakosken asuntomessujen vetonaula. Freiburgin kaupungissa passiivitalojen rakentaminen on jo määräys.

Passiivitalo Passiivitalon tunnistaa paksuista seinistä. Kuvan talo sijaitsee Vantaalla. Kuva Sari Gustafsson / Lehtikuva.

Freiburgin kaupunki Etelä-Saksassa on säätänyt tiukat energiansäästömääräykset uudisrakentamiselle. Tämän vuoden alusta alkaen kaikista kaupungin rakennuttamista julkisista rakennuksista ja asunnoista on pitänyt rakentaa passiivitaloja.

Vuoden 2011 alusta lähtien myös kaupungin maalle rakennettavien yksityisrahoitteisten asuntojen on oltava passiivitaloja.

Passiivitalot kuluttavat huomattavasti vähemmän energiaa kuin normaalit talot. Näin ollen ne tuottavat myös vähemmän ilmaston lämpenemistä edistäviä hiilidioksipäästöjä.

Passiivitalo perustuu lämpöhävikin pienentämiseen. Talot ovat tiiviitä ja niin hyvin eristetty, ettei lämpöä pääse enää karkaamaan esimerkiksi ikkunanpielistä harakoille.

Passiivitalojen lämmityksessä käytetään hyödyksi talon sisäisistä lämmönlähteistä, kuten ihmisistä ja kodinkoneista, syntyvää lämpöä. Monien passiivitalojen katoilla on myös auringosta saatavaa energiaa tallentavia kennoja.

Passiivitaloissa pyritään mahdollisimman suureen uusiutuvan energian osuuteen energiankulutuksessa.

Kaikista saksalaisista rakennuksista on kuitenkin vasta noin alle prosentti passiivitaloja.

Vaubanin kaupunginosa rakennettiin jo alusta alkaen energiatehokkaaksi

Oiva näyteikkuna tulevaisuuden energiatehokkaaseen kaupunkiin on Vaubanin kaupunginosa Freiburgissa.

1990-luvun alkupuolella Ranskan armeijan entinen kasarmialue kaavoitettiin uudelleen.

Kaikki kaupunginosantalot ovat joko plusenergia-, matalaenergia- tai passiivitaloja. Vaubanissa on noin 2000 huoneistoa ja 5000 asukasta.

Passiivitalon rakentaminen on tavallista taloa kalliimpaa puuhaa. Kustannukset kuitenkin tasaantuvat vuosien saatossa, koska energiakustannukset ovat huomattavasti tavallista taloa matalammat.

Esimerkiksi 90 neliön ja kolmen huoneen passiivitalohuoneistossa asuva vaubanilainen maksoi käyttämästään energiastaan vuonna 2006 yhteensä noin 188 euroa vuodessa. Se on noin 1000 euroa vähemmän kuin kulut olisivat tavallisessa kolmiossa.

Saksalainen Passivhaus Institut on laskenut, että passiivitaloasuja maksaa lämmityksestä jopa 75 prosenttia vähemmän kuin normaalissa talossa asuva henkilö.

Sähkön hinnannousu kiihdyttää passiivitalojen rakentamista

VTT:n erikoistutkija Jyri Nieminen arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä vasta noin alle sata passiivitaloa.

”Taloteollisuuden puolella on ollut pitkään haluttomuutta niiden rakentamisen suhteen, vaikka kysyntää olisi ollut”, Nieminen sanoo.

Nykyään myös talonrakentajat ovat heränneet ilmastonmuutoksen tuomille realiteeteille. Asumisen energiaratkaisuilla on tärkeä merkitys sen hallinnassa. Suomen tuottamista hiilidioksipäästöistä noin neljäkymmentä prosenttia syntyy asumisesta.

”Rakentajat ovat tajunneet, että vanhoilla energiaratkaisuilla ei enää pärjää”, Nieminen sanoo.

Erikoistutkija povaa tulevaisuudessa sähkön hinnan jyrkkää nousua.

”Energiamarkkinoiden yhdistyessä sähkön hinta ei tule Suomessa pysymään nykyisellä tasollaan.”

Se tarkoittaa huomattavaa nousua myös suomalaisten lämmityskustannuksissa.

Keskustelu

En kiistä että passiivitalossa olisi selkeä hyöty energiankulutuksen kannalta. Ongelma vaan tahtoo piileä siinä, että taloista tehdään muovipulloja, joista ei kosteus poistu. Erittäin hyvin suunniteltu ja rakennettu talo jossa ilmanvaihto on toimiva saattaa edistää energiansäästöä, mutta suunnittelu ja rakentaminen valitettavasti onnistuu erittäin harvoin näin hyvin. Tutkimusten mukaan puolet suomen pientaloista kärsii kosteus- tai homevaurioista. Se kertoo jotain osaamisesta. Itse aion kyllä rakentaa ennen kuin valtion kaavailemat energiatalkoot lähtevät kunnolla käyntiin. Mielummin pientä viimaa nurkissa kuin hometta. Ja tämän sanon kokemuksesta.

On päivänselvää että kunnon eristys on paras energiansäästön kannalta. Ilmanvaihto ei ole ongelma, ei talon seinien tarvitse valskata – ilmanvaihto voidaan nykyään hoitaa koneellisesti. Ei siis ole järkevää rakentaa valskaavaa ”pientä viimaa nurkissa” -taloa. Valskaava talo voi olla hankala myydä jatkossa kun määräykset tiukkenevat.