Palvelukseen halutaan: neljännes­miljoona lentäjää – Uusia liikenne­lentäjiä pitäisi leipoa 70 joka päivä

Kokemus ohenee: kadunmiehestä lentokapteeniksi voi päästä alle neljässä vuodessa.
Jyri Raivio
Ulkomaat 28.6.2017 07:34
Maailmassa tarvitaan seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 255 000 uutta liikennelentäjää. Määrä on lähes yhtä suuri kuin tässä arvostetuimpiin kuuluvassa ammatissa nykyisin toimivien lentäjien määrä, joka on 290 000.Tarve edellyttää valtavaa koulutusruljanssia, jonka pitäisi leipoa maailman matkus...

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Keskustelu

Lentäjäpula ja sen paheneminen, ei vain Suomessa vaan maailmanlaajuisesti, ovat olleet jo pitkään tiedossa. Suomessa kuitenkin käytännössä ajetaan kustannustehokkaan lentäjäkoulutuksen edellytyksiä alas.

Hylätessään maan suurimman ja tärkeimmän koulutuskentän Helsingin Malmilla kaupungin ja gryndereiden armoille valtio on unohtanut oman selkeän vaatimuksensa korvaavasta kentästä Malmin siviili-ilmailulle.

Jo tämä ehto, puhumattakaan kentän valtakunnallisesta merkityksestä ainoana vapaan aikataulun ilmatienä pääkaupunkiseudulle, antaisi valtiolle perusteet pysäyttää tekeillä oleva järjettömyys: onhan ilmeistä, ettei Helsingin kaupunki aio ottaa korvaavan kentän järjestämisestä mitään vastuuta. Lisäksi LVM:n ja Finavian selvityksissä on todettu, etteivät olemassaolevat korpikentät Hyvinkäällä ja Nummelassa yhteenlaskettuinakaan riitä kapasiteetiltaan Malmin lentotoiminnalle.

Vaikka sulkemisuhan alla sinnittelevällä Helsinki-Malmilla toiminut valtio-omisteinen lentokoulu pelastettiin jo Tampereelle, lähti sen mukana vain noin 10% Malmin lento-operaatioista. Malmin yksityisissä lentokouluissa koulutetaan edelleen merkittävä osa Suomen ammattilentäjistä.

Kuvaavaa Malmin kustannustehokkuudelle on se, että valtio-omisteinen ilmailuopisto Porissa on pitkään ostanut oppilailleen peruskoulutusta Malmin kaupallisista lentokouluista.

Nämä Malmin kentällä toimivat yritykset ovat lausunnoissaan jo 2000-luvun alusta asti tuoneet selkeästi julki, ettei muualla kuin pääkaupunkiseudulla ole riittävää asiakaspohjaa niiden toiminnalle liiketaloudelliselta pohjalta. Matematiikka on julman yksinkertaista – Helsingin seutukunnassa on 1,4 miljoonaa asukasta, seuraavaksi suurimmassa seutukunnassa Tampereella alle 400 000.

Ei olekaan mikään ihme, että Suomen lentolupakirjat ovat voimakkaasti keskittyneet Helsingin seudulle (https://sites.google.com/site/malminumeroina).

Jottei Suomen operaatiomääriltään toiseksi vilkkaimman kentän toiminnan luonteesta jäisi epäselvyyttä, keppihevosena vihattua harrasteilmailua on Malmin toiminnasta Finavian mukaan vain 10-20%.

Vielä yhden kerrostalolähiön ahtaminen Euroopan harvimmin asutetun pääkaupunkiseudun ainoan joustavasti kevyttä liikennettä ja lentäjäkoulutusta palvelevan kansainvälisen lentokentän kiitoteille ei voi millään logiikalla olla valtakunnan edun mukainen hanke.