Päivän kuva: Avaruudesta löytyi melkein maapallo - tässä mittasuhteet

avaruus
Teksti
Jukka Ukkola
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Gliese 581
Oman aurinkokuntamme kanssa samaan mittakaavaan piirrettynä Gliese 581 -tähti (oranssi keskustähti kuvan vasemmassa reunassa) on massaltaan vajaa kolmasosa Auringostamme (keltainen pallo vasemmassa alanurkassa). Gliesen ympäriltä löytyneet planeetat (a-g) kiertävät tähteään paljon lähempänä kuin Maa Aurinkoa, mutta niistä g-planeetta sijaitsee elämänvyöhykkeen keskellä, c ja d sen reunoilla. Planeettojen koot eivät ole niiden massojen mittakaavassa, sillä g-planeetta painaa vähintään kolmen maapallon verran. Kuva NSF


Avaruudesta, vieläpä suhteellisen läheltä, on löytynyt toistaiseksi kaikkein elinkelpoisimmalta näyttävä eksoplaneetta, ilmoittavat Kalifornian yliopiston ja Carnegie-instituutin tutkijat.

Uusi eksoplaneetta on massaltaan vähintään kolme kertaa maapallon kokoinen. Se kiertää punaista kääpiötähteä nimeltä Gliese 581, joka sijaitsee meistä noin 20 valovuoden päässä Vaa’an tähdistössä. Planeetan kiertoaika tähtensä ympäri on vain vajaat 37 vuorokautta, sillä sen etäisyys Gliese 581:stä on vain noin 15 prosenttia Maan ja Auringon välisestä etäisyydestä.

Saman tähden ympäriltä on aiemmin havaittu kuusi planeettaa, joista kaksi sijaitsee niin sanotun elämänvyöhykkeen rajoilla, planeetta c sen kuumalla reunalla ja planeetta d kylmällä reunalla. Nyt löydetty planeetta g sijaitsee elämänvyöhykkeen keskellä, ja juuri siksi se on koko eksoplaneettojen historian mielenkiintoisin löydös toistaiseksi. Aurinkokuntamme ulkopuolisia eksoplaneettoja on löydetty parinkymmenen viime vuoden aikana tähän mennessä 491 kappaletta, mutta näin keskellä elämänvyöhykettä niistä ei ole yksikään.

Elämänvyöhyke (tai elinkelpoinen vyöhyke, elokehä, ekosfääri) tarkoittaa tähtitieteessä elämälle sopivinta aluetta tähden ympärillä. Ennen muuta lämpötilan, painovoiman ja ilmakehän tulee olla elämälle sopivia, ja planeetalla pitää olla nestemäistä vettä. Omassa aurinkokunnassamme tähän vyöhykkeeseen kuuluu vain Maa. Naapureistamme jo Venus on liian kuuma, Mars liian kylmä elämälle.

Nyt löydetyn Gliesen g-planeetan keskimääräisen lämpötilan on arvioitu vaihtelevan pakkasen puolella, -31 ja -12 celsiusasteen välillä. Mahdollinen ilmakehä voi kuitenkin nostaa lämpötilaa tuntuvasti. Lämpötila vaihtelee eri paikoissa huomattavasti myös sen vuoksi, että tiedemiesten mukaan vuorovesijärjestelmä on “lukinnut” planeetan niin, että sen sama puoli on koko ajan emotähteä kohden – samalla tavoin kuin Kuusta näkyy Maahan aina sama puoli. Tästä syystä tähden puolella on kuumaa, pimeällä puolella kylmää, ja otollisin sää vallitsee todennäköisesti valon ja varjon rajamailla.

Historiallisuudestaan huolimatta g-planeetta ei välttämättä olisi kovin mukava asuinpaikka ihmiselle, koska emme elä pelkästään vedestä ja ilmasta, tutkijat muistuttavat.

G-planeetta löytyi Nasan mukaan yli vuosikymmenen mittaisen tutkimustyön tuloksena havaijilaisessa W.M. Keck -observatoriossa.

Aiheesta lisää
Planeettajahti kiihtyy (Suomenkuvalehti.fi 20.10.2009)
Mahdollinen maailma löytyi (Suomenkuvalehti.fi 3.5.2007)