Pääministeri syrjäyttänee presidentin EU:n huippukokouksissa

Ulkomaat 21.9.2009 15:01

Pääministeristä on tulossa Suomen ensisijainen edustaja EU:n huippukokouksissa.

huippukokous Kuvitus Janne Tervamäki

Ministeri Christoffer Taxellin (r) johtama parlamentaarinen komitea arvioi perustuslain muutostarvetta. Komitea täsmentää erityisesti presidentin ja hallituksen välisiä valtasuhteita.

Se esittänee luopumista ”kahden lautasen politiikasta”. Tähän asti sekä presidentti että pääministeri ovat edustaneet Suomea EU:n valtionpäämiesten huippukokouksissa, Eurooppa-neuvostossa.

Käytäntö on vaikeuttanut Suomen kokoustoimintaa ja hämmentänyt muiden maiden johtajia. Suomen EU-ajan presidentit, demaritaustaiset Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen ovat olleet haluttomia tinkimään osanotostaan.

Taxellin komitean jäsenen, varapuhemies Johannes Koskisen (sd) mukaan demareilla on nyt valmius siihen, että pääministeristä tulisi ”ensisijainen Eurooppa-neuvostossa kävijä”.

Presidentti vai hallitus?

Koskinen luonnehtii pääministerivetoista käytäntöä merkittäväksi muutokseksi.

”Presidentistä tulisi enemmän joukkuepelaaja. Presidentin ja pääministerin yhdessä johtaman hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan työ vahvistuisi intensiivisemmäksi.”

Mahdolliset muutokset eivät ehdi vaikuttaa presidentti Halosen asemaan. Halonen on silti ilmaissut vastustavansa valtaoikeuksiin kajoamista.

Suuri kysymys onkin, miten mietintö kirjaa ulkopolitiikan johtosuhteet. Nykylain mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”.

Hallitusrintamassa on valmiutta vaihtaa sanojen ”presidentti” ja ”valtioneuvosto” järjestystä siten, että ulkopolitiikan johtajaksi määrittyisi valtioneuvosto.

Koskinen pitää parempana muotoilua, jonka mukaan presidentti ja hallitus ”johtavat yhdessä” ulkopolitiikkaa.

”Ei presidentiltä pidä kaikkea ulkopoliittista valtaa viedä. Eikä presidenttiä pidä muutenkaan kiepsauttaa valtioneuvoston alle. Ei presidentistä saa arvojohtajaa sillä, että presidentiltä viedään valta.”

Radikaalit hallituspuolueet

Hallituspuolueet – keskusta, kokoomus, vihreät ja Rkp – menisivät presidentin vallan karsimisessa paljon demareita ja vasemmistoliittoa pidemmälle.

Vihreiden komiteaedustaja, kansanedustaja Pekka Haavisto näkee vasemmiston muutoshaluttomuudessa yrityksen puolustaa nykyistä presidenttiä.

”Jos vasemmisto pysyy kannassaan, seuraavalla työväen presidentillä voi olla yllättävän laajat valtaoikeudet”, hän viittaa presidenttigallupeja johtavaan Sauli Niinistöön (kok).

Edustuspresidenttiys ei innosta Niinistöä. Kokoomus on silti valmis siirtämään ulko- ja turvallisuuspoliittista valtaa presidentiltä hallitukselle. Siitä on puoluekokouspäätös.

Kokoomusta komiteassa edustava tohtori Teija Tiilikainen ei ole törmännyt puolueen kannan ja mahdollisen presidenttiehdokkaan näkemysten yhteensovittamisvaikeuksiin.

”Ei ole ollut ongelmia. Puoluekokouksen linja on selkeä. Oma ajattelunikin kulkee siihen suuntaan.”

Kaventuva nimitysoikeus

Komitea esittänee, että presidentti ei enää jatkossa nimittäisi kansliapäälliköitä.

Se ehdottanee myös presidentin asetuksenanto-oikeuden kaventamista, eikä pitäne tarpeellisena, että presidentti vahvistaa eduskunnalle annettavat hallituksen esitykset.

Radikaaleja ehdotuksia tuskin on odotettavissa. Vasemmistopuolueet, ehkä myös perussuomalaiset jättäisivät eriävät mielipiteensä, mikäli komitea esittäisi presidentin vallan voimakasta karsintaa. Se laskisi mietinnön painoarvoa.

Komiteassa ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet.